Me täällä hei!

Ja taas kerran pieni  bloggaustauko.
Joka päivä sitä miettii, että tänään mä kyllä kirjotan ja kerron sitä ja tätä.. Mutta kuinkas käykään.
Jotenkin nyt kun on ollut aurinkoista, niin tulee touhuttua enemmän. Se taas tarkoittaa iltalaiskuutta, netflixiä ja facebookkailua.. Mutta nyt on ryhdistäydyttävä tämän bloggausasian suhteen! :) 

toukokuun voittokenkä valintani

 Emil nukkuu nykään yöt kokonaan. Yläkerran herätyskello soi entisen kuuden sijaan 6.40, joten yleensä silloin alkaa meidät päivät. Tänään herättiin kyllä lähempänä puolta yhdeksää, luksusta! Päivisin ollaan paljon ulkona, etenkin jos ( ja kun ) on hyvä ilma.

Meidän arkipäivä on tällä hetkellä tämä :

Herätys 6.40- 8.30
Aamupala 8.00-9.00
Lounas 10.30-11
Päiväunet 12(.30)- 14.30/15
Välipala 15.00
Päivällinen 17.00
Iltapala 19.30
Yöunille 20/20.30

Aamupalan jälkeen mennään aina pihalle. Jos on kaupassa käytiä sun muita asioita hoidettavana, niin ne hoidetaan yleensä myöskin aina aamupalan jälkeen. Lounaan jälkeen Emil menee päiväunille, yleensä nukkuu vähintään 2,5h. Unien jälkeen leikitään sisällä, ja sit mennään taas ulos touhuilemaan. Sieltä syömään ja yleensä taas pihalle hetkeksi ennen iltapalaa.
Iltapalan jälkeen Emil käy joka ilta kylvyssä, ja sitten koittaakin yöunet.
Vähän tuppaa itsellä olemaan toisinaan aika tylsääkin kun joka päivä samanlaista, ja usein vielä yksin kun kaverit ja sisko ovat töissä. Onneks joskus tulee päiviä jolloin on muutakin seuraa kuin tuo yksi vuotias, ja illalla tuo mies.

Eilen näin pitkästä aikaa rakasta ystävää. <3
Ei kyllä olisi uskonut, että viime näkemästä on aikaa reilusti yli vuosi ( kaupassa törmäämisiä ei lasketa ).
Oli niin ihanat pari tuntia Aurinkolahden rannalla.

Ajattelin siinä rannalla ollessa, että Emil varmaan haluaisi kastella varpaita.. Juu, ei riittänyt meidän vesipedolla pelkkä varpaiden kastelu. Siellä se konttasi menemään kylmässä merivedessä.
Shortsit kerkesin pelastamaan jaloista, mutta paita ehti kastua litimäräksi.
Hyvä vain, että vesi on mukava elementti, mutta kai nyt veden lämpötilankin pitäisi vaikuttaa vaikka pienestä ihmisestä onkin kyse :D

Huomenna äiti on tulossa kyläilemään koulutehtäviensä kanssa, joten joudun apunaiseksi. Iltapäivästä pitäisi nähä yhtä kaveria, ja illasta toista. Perjantaina sitten onkin reumalääkäri, jonka olen jo muutaman kerran joutunut siiirtämään hoitajapulan takia. Nyt onneksi Emilin kummisetä pääsee hoitamaan poikasta, niin minä pääsen kyselemään lääkäriltä tulevaisuudestani. Lähinnä haluan mielipiteitä alasta jossa "kannattaisi" työskennellä. Lääkityskin pitäisi selän suhteen hoitaa kuntoon. Tänään taas selkä "jumittui", eikä onnistunut edes kävely.. Sitä ne juoksulenkit teettää.

Juoksulenkistä tulikin mieleen, että painoni ei ole noussut eikä laskenut. Tyytymätön olen SUURESTI vatsan seutuuni. Seisoessa ei valittamista, mutta kun istuu niin nahkakasa läsähtää reisille. No ei nyt oikeesti, mutta noin niinkuin liioiteltuna.
Tänään laitoin itselleni tavoitteeksi, että puolen vuoden sisään, tuossa röllykässä saa luvan näkyä jotain muutosta. Löysä ei enää kelpaa, timmiä tilalle.

Nyt nukkumaan!

Emma

Yhdeksän kiloa, missään ei näy?

Superdieetti tosiaan päättyi jo jokunen aika sitten.
Superdieetin ekstra alkoi viikko superdieetin jälkeen. Myönnän heti alkuun, etten ole päivääkään noudattanut kyseistä ruokavaliota ekstran puolella. Olen syönyt kohtuudella ihan tavallista kotiruokaa ja paljon vihanneksia joka aterialla. Ateriavälin olen yrittänyt pitää kolmessa tunnissa, ja vettäkin yritän saada menemään ainakin sen 2,5litraa per päivä.
Vaaka näytti eilen ja tänään aamulla tasan 58kg.
Kiloja lähtenyt yhteensä siis vähän päälle yhdeksän, ja itse olen tyytyväinen.
Harmi vain, etten näe itse peilistä minkäänlaista muutosta.
En tiedä johtuisiko sitten tuosta löysästä mahanahkasta vaiko mistä.
Onko teillä toimivia vinkkejä tuohon ongelmaan?
Vatsoja kyllä teen, mutta missään se ei vaan näy. Tekniikkakin on oikea.
Eihän tulokset hetkessä tapahdu, mutta luulisi että tässä kahden kuukauden aikana jotain näkyisi.

Harmittaa kun tiet on vielä paikoin jäässä, niin ei uskalla lähteä juoksemaan mitään uutta reittiä.
Toissapäivänä kun kävin juoksemassa pisti mahaan niiiiiiiiiin paljon. Olin syönyt tuntia aikaisemmin, eli väli oli liian lyhyt. Jatkoin pistosta huolimatta juoksua, ja nyt edelleen sama kohta mahasta on kipeä kun hengittää syvään. Kipu tuntuu vatsalihaksessa mutta ei sitten kuitenkaan. Enpä siis yritä edes selittää tarkemmin :D
Vielä kun saisi lenkkiseuraa, niin olisi paljon mukavempaa. Kaikki kaverit kun asuvat kauempana, eikä sitä lenkin takia viistsisi lähteä metrolla suhaamaan.

Emma

Viikonlopun kuulumiset

Ihan ensimmäisenä tervetuloa uusille lukoille, teitä onkin "taas" kertynyt muutama! Jee! :)
Arvontaa on luvassa, mutta ajankohta vielä vähän epäselvä.. Odotellaan ;)

Perjantaina anoppi tuli meille kyläilemään. Koko viikonlopun olin kuin lomalla.
Emilin vaipankin taisin vaihtaa Perjantaina, ja seuraavan kerran eilen kun anoppi lähti.
Aamuisin saatiin nukkua pitkään, ja yölläkin jos Emilille iski tutin kaipuu, niin anoppi hoiti homman.
Ihan luksusta! 

Luksusta oli myös se, että Lauantaina päästiin miekkosen kanssa viettämään kaksin aikaa.
Alkuun suunnitelmissa oli mennä keskustaan syömään, mutta muutamassa paikassa käytämme, totesimme että parempi ajaa vain Itiksen Fonda Del Soliin. Sen verran oli jonoa ja täyttä keskustan ravintoloissa.
Siinähän se meikäläisen dieettikin koki kolauksen, kun en yksinkertaisesti voinut vastustaa tuota pihviä, enkä edes rankalaisia! Mutta hyvää oli, enkä sen kummemin ole edes potenut mitään omantunnon tuskia. 

Liekö hyvä vai paha juttu, mutta näillä mennään.

Syömässä oli kyllä ihanaa. Vaikka ei ollutkaan sen kummallisempi asiasta kyse, niin kummasti sitä taas katsoo tuota parempaa puoliskoa eri silmällä.

Noh, dieettihän meni kahta kauheammin ranttaliksi, kun päätinkin sitten extempore lähteä siskon kanssa muutamalle alkoholipitoiselle. 

Hups. 

Ja tottakai sitten Sunnuntaina ei aamupalaksi tehnyt mieli syödä marjoja ja rahkaa, niin söinpä patonkia. Lounaaksi mäkkärin nugetteja ja iltapalaksi puoli levyä suklaata.
Ou jee, ei oo mikään voittajafiilis, mutta tosiaan ei kyllä ole morkkistaan.
Sen verran oon tyytyväinen tippuneisiin kiloihin, että ei mun urakkaa "pieni" lipsuminen haittaa.
Eilen sitten dieetti jatkui normaaliin tapaan, ja tänään myös.
Vaa'alla kävin Sunnuntaina aamusta ja silloin lukema oli (ihme kyllä ) 57,8kg.
Sen jälkeen olenkin pysynyt puntarista kaukana, koska tuo Sunnuntainen mättäminen on saletisti tuonut elopainoa lisää.

Eilen sitten saatiin vielä Emilin kummisetäkin illaksi kylään.
Kun Emililtä kysyy, että "missä norppa", niin sormi osoittaa välittömästi kummisetää.
Niin koomista :D

Yksivuotis partyt lähenee, väriteema on päätetty ja sen mukaan ostettu pöytäliinaa ja servettejä.
Muu onkin sitten suhteellisen avoinna. Suolaiset tarjottavat aikalailla mietittynä myöskin, mutta kakun ulkonäkö ja makeat tarjottavat vielä vähä hukassa. Ajattelin ehkäpä tehdä muffinseja jollain superöverikuorrutteella, mutta saas nähdä.
Eilen meinasi ihan itku tulla kun mietin kuinka nopeasti vuosi onkaan mennyt.
Mun pieni pallero on jo "iso poika". <3

Emma

Tankataan, tankataan, tankataaaaan!

 Jo on olotila! Tänään siis takana superdieetin tankkauspäivä.
Olotila on kyllä sen mukainen, että tullu vedettyä yhtä jos toista suuhun.
Saatiin toki ihan ohjeistus päivää varten mitä fitfarmilaiset suositteli noudattamaan. Mutta saatiin myös mennä oman pään mukaan ja minähän toki menin.
Tänään ruokalistalla onkin ollu maitorahkaa + mehukiisseliä, leipää juustolla, tuorepastaa ja kastiketta, irtokarkkeja ja pala jätskiä. Ja siis olotila on yökyökyök. Ei todellakaan maistunu karkit niin hyvältä ku ennen, ja jätskistäkin tuli kahden lusikallisen jälkeen etova olo. Ihan liian makeaa!
Mä niin odotan huomista päivää kun voi taas syödä "normaalisti" eikä tartte ajatellakaan mitään mikä sisältää sokeria. Vielä kerran on pakko sanoa et hyi yök!
Tää jatkuva janokin saa mut hulluksi! Tuntuu, että kun juot lasillisen vettä, niin ei hyödytä mitään ja heti pitää olla taas juomassa. Sitten kun tota vettä kittaa tän karkkiähky päälle niin mororallaa mikä olotila. 

Tätä oloa ei siis ole todellakaan olltu ikävä.

Iltapäivästä tää pussi näytti hyvältä, nyt mua lähinnä etoo.. Ja pussista ois yli puolet jäljellä.
Niin ja en ihan itselleni vaan tollasta säkkiä ostanut, puolet on miekkosen :)

Iltapalaksi patonkia tomaatilla, juustolla, kurkulla, salaatilla ja tonnikalalla.

Aamupaino oli tänään 59,9kg.

 Vasemmalla neljän viikon takaiset kuvat ja oikealla tän aamuiset.

Tästä on hyvä huomena jatkaa!

Emma

Facebookiin tästä!

Miinus neljä pilkku yksi

Superdieetti sen kuin jatkuu ja tuottaa tulosta (ainakin vaa'an mukaan).

Nyt on lähtenyt sellainen neljä kiloa pois kahden viikon aikana. Itse en kyllä mitään eroa huomaa, mutta miekkonen toissapäivänä totesi, että maha näyttää pienemmältä. Ainoa, että jotkut vaatteet näyttää ehkä hitusen paremmalta nyt? Kiinteytyshommia tässä on kyllä edessä. Painon ei siis välttämättä tarvitsisi enää tippua, mutta eipä mua haittaa mikäli vielä muutaman kilon tippuisikin. Noh, neljä viikkoa edessä, saas nähdä.

Tämän dieetin jälkeen aion edelleenkin katsoa ruokien annoskokoja, ja mitä se lautanen ylipäätään sisältää. Otan tästä dieetistä apuja siihen että mitä, miten ja milloin kannattaa syödä. 

Se kun on mulla ollut varmasti se suurin ongelma. 

salaattia, kurkkua, omatekoisia lihapullia soveltaen,
raejuusto ja real leipää

Ensi viikolla kotitreenissä tulee toistoja enemmän. 

Tällä hetkellä se kolme kierrosta saa mut hiestä litimäräksi, joten katsotaan mitä neljännen kohdalla. 

Eilen stepperillä pompin sen puolisen tuntia, ja siihen päälle kotitreeni. Huhheijakkaa, mun reidet on ollu tänään aivan tulessa! Mut on se vaan niin hyvä fiiliskin, kun tietää tehneensä. :) 

Tänään mulla sitten onkin ollut tosi flunssanen olotila. Tuntuu kuin kurkussa kipittäis kymmenen siilivauvaa, nenää kutittaa ja aivastuttaa, päätä särkee ja yskittää vähän väliä. 

Mä niin toivon, etten tule nyt kipeäksi. 

Käykääpä kurkkaamassa Annmarien blogikirppis! :)

Nyt majottaudun sohvan nurkkaan tuon ylläolevan annoksen kanssa, ja katson jakson sarjaa nimeltä The Following. Eilen katsottiin ensimmäinen jakso ja heti jäin koukkuun. 

Mukavaa alkavaa viikkoa lukijoilleni! <3

Emma

Huomenna se alkaa!

Ihan hirmuisen ISO KIITOS kaikille viime postaukseen vastanneille.

 Antoi kovasti keskustelunaihetta meillä täällä kotona, ja siitä onkin väännetty  keskusteltu viikonloppu. ;)
Kyllä se tasa-arvo tännekin huusholliin vielä löytää, hiljaa hyvää tulee!

Huomenna alkaa Firfarmin superdieetti!
Ensi viikon ruoka-aineet on ostettu valmiiksi, ja treenauksetkin suht hyvin suunniteltu. Keittiövaakakin täytyy kyllä hommata, niin pystyy tarkemmin tuota ruokavaliota noudattamaan.

 Ainoa mikä harmittaa, on se etten pääse aamuisin lenkille tyhjällä vatsalla. Miekkonen yleensä lähtee jo niin aikaisin, ettei toivoakaan. Tai noh, voisinhan mä tietty laittaa kellon soimaan ja lähteä, mutta jos nää yöt poikasen kanssa jatkuu niin ja näin, niin veikkaan että uni jäisi sitten liian lyhyeksi. Tai toki voisin lähtee poikasen kanssa kävelylle, mutta veikkaanpa ettei täällä olisi kovinkaan iloinen pieni mies jos heti sängystä joutuisi rattaisiin istumaan. Täytyy siis sumplia! :) 

www.fitfarm.fi

Emilin yöt on ollu viime aikoina taas tosi levottomia. Oon ihan väsymyskuolemahermoromahduksen partaalla. Maitoa meillä ei enää öisin juoda, koska se oli enemmänkin "lohduke" kesken jääneille unille. Nyt siis jos ei tutin kanssa rauhotu, niin sitten annan tillkan vettä suuhun. Mutta tutti on riittänyt, eikä vesipulloa olla juurikaan tarvittu. Ongelman tuottaa se, että aamuyöstä on poikasen mielestä niiiiin ihanaa heitellä tuttia, nauraa, kiljua, heittää peittoa, repiä äitiä hiuksista, tökkiä nenään.. Lista on loputon.
En ymmärrä, kuinka vähillä unilla tuo lapsi voi pärjätä! Tietenkään ei saisi verrata, mutta kyllä musta vaan tuntuu, että tuon ikäiset yleisesti ottaen nukkuu enemmän.
Emil nukkuu yössä noin 7-9 tuntia, yleensä se on aikalailla se kahdeksan tuntia maksimissaan. Päiväunia nukutaan yhdet, ja silloin nukkuu 1-2h. Toisinaan alle tunnin.
Joten luulisi, että uni maistuisi sitten yöllä! Mutta eeei... 

Oon myös miettinyt, että onko meillä liian "myöhäinen" nukkumaanmeno aika. Päikkäreiltä herää yleensä kahden aikoihin, ja yöunille menee yhdeksän aikoihin. Siinä tulee kuitenkin se seitsemän tuntia valvomista, mikä on mun mielestä aika paljon tuon ikäiselle. Ja meillähän siis nukuttiinkin jo ihan hyvin.. Hampaita on tullut ylös kolme, joten ne tietty häiritsee unia myöskin.

Mielipiteitä ja omia käytäntöjä otetaan mieluusti vastaan! 

Nyt sirrettiin poikasen sänky myös tuonne leikkihuoneeseen, ja kokeillaan miten toimisi jos nukkuisi yksin. Tarvittaessa sitten tyynyä kainaloon ja sinne nukkumaan, siellä kun on sänky. Pidetään siis peukut pystyssä, ettei mene huoneiden välillä ravaamiseksi ensi yö.

Emma

Pssssst.. Noora arpoo! 

http://rakkauttasuurimmillaan.blogspot.fi/2013/02/hattentatti-arvonta.html

Niin ja hei, jos Tiina luet tätä, niin haluaisin vielä jatkaa blogisi lukemista. <3

ruokavaliota ja konttaushommia

Emil on nukkunut nyt paremmin, kun en oo iltaisin antanut mitään viljapainotteista. Päivälläkin olen ne kyllä jättänyt niin minimiin kuin mahdollista.
Toivottavasti tää on vaan jotain mun vainoharhaa, eikä olis mitään allergiaa.. Mut aika "selvää" tuo on, että jos illalla syö kaurapuuroa ja yön huutaa, ja sitten kun ei syö niin yö menee paljon paremmin.
Pöh. 

Poikasen "ruokaremontin" lisäksi, oon alkanu tarkkailee omia syömisiäni.
Äskenkin miekkonen tilasi pitsaa, mua ällötti pelkkä ajatuskin, jee!
Kiloklubin avulla on helppo katsoa kaloreita ja liikuntamääriä.
Joskus pari kuukautta sitten, laittelinkin ahkeraan kaiken ylös mitä suuhuni pistin. Sitten jostain syystä sivusto ei hetkeen toiminut. Hermothan siinä meni ja vannoin etten enää tuota sivustoa avaa, kun ei kerta toimi kunnolla. Ja niin sitä vaan siellä ollaan, taas.
Nyt oon kahtena iltana tehny kyykyt, vatsat, punnerrukset (sen huiman kuusi kappaletta mitä jaksan)
ja selkiä.
Aamusin pelkät vatsat.

Poikanen on alkanut kovasti treenata konttailua.
Reilun kuukauden (?) heijannut itseään konttausasennossa. Unissaan muutamat kerrat selkeästi kontannut, samalla ulisten raivoisasti.
Eilen Emil sitten pääsi huimat kolme askelmaa kontaten eteenpäin!
Tänään taas on ollu yritys kova, mutta kun lattia luistaa ja hermothan siinä menee.
Tässä muuten miettiny, että taitaa olla poikanen periny äidiltänsä hermojen menettämisen taidon, mikäli ei asiat heti onnistu.
Yritin eilen ettiä konttaussukkahousuja, mutta enpä mä tietenkään mistään niitä löytänyt.
Eli jos joku tietää mistä löytyisi, saapi vinkata! :) 

Emil meni vartti sitten päiväunille, pitäis äkkiä mennä itsekin ja koittaa unta. Ihan vaan varulta ens yötä ajatellen, mikäli se ei mene niinkuin leffoissa.

Huomenna on isänpäivä, minkälaisia suunnitelmia teillä on isien varalle? :) 
Emma