Tosiaan, poika on jo viis ja puol viikkoa vanha. Mua suorastaan ahistaa se kuinka nopeesti tuo pieni rakas kasvaa. Kohta mun poikanen on jo taapero, eikä mulla oo vauvasta tietookaan.
Viime neuvolakäynnillä pojalle oli tullu reilussa viikossa kilo painoa lisää.. Siitä voitte päätellä, että paljonko meillä syödään! Mun oma maito ei oo enää riittäny muutamaan viikkoon niin, että oltais voitu mennä täysimetyksellä. Pääasiassa meillä mennään korvikkeen voimin, enkä voi sanoa että olisi asian kanssa ihan ok. Mua harmittaa ja ajoittan tunnen itteni äitinä riittämättömäks kun en pysty ruokkimaan omaa lastani "luonnollisesti". Ennen tätä "ongelmaa" olin varma etten stressaa asiasta jos maitoa ei riitäkään. Muutenkaan en oo ikinä ajatellu että imetys mittais äitiyttä.. Näköjään mielipide muuttui omalla kohdalla..
Ollaan reissattu ja kyläilty paljon. Ollaan käyty Jyväskylässä ja Joensuussa sukuloimassa. Automatkat on menny loistavasti, ja poikanen on nukkunu matkat tyytyväisenä.
Joensuussa ollessa, anoppi oli pojan kanssa kun kävin näkemässä kaveria, ja mies oli omien kaveredensa kanssa. Voi että oli vaikeeta lähteä ja silti oli ihanaa irtautua hetkeks. En mä ollu poissa kun reilut pari tuntia, mutta ikävä ehti tulla. Ja sit taas toisaalta oli aivan älyttömän rentouttavaa.
Ristiäisiä vietettiin Sunnuntaina.
Pikku Myyrä sai nimekseen Emil Onni Juhani. <3
Juhani kiertää miehen suvussa, ja Emil oli ainut etunimi josta päästiin yhteisymmärrykseen.
Onni nimen mä vaan halusin. Siitä saatiin aikaseks kunnon vääntö, kun mies olis halunnu vaan kaks etunimeä. Tuo Onni vaan sopii tonne väliin, ja on niin osuva kuvastamaan sitä mitä tuo pieni on meidän elämään tuonut. Pelkkää onnea. <3
Nyt mä lupaan ja vannon yrittää kirjoittaa useemmin :)
| rakkaus |