maanantai 24. joulukuuta 2012

Aattona




RAUHALLISTA JOULUA KAIKILLE IHANILLE LUKIJOILLE! <3

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Stressi ohi!

Blogissa on ollut hiljaisuus, pahoittelut siitä. Joulusta tuli tänä vuonna jotenkin isompi stressi kuin mitä osasin odottaa. Lähinnä stressiä aiheutti Photoboxilta tilatut kuvat, joita odottelin hermoromahduksen partaalla postista saapuvaksi. Olin jo aivan varma, ettei kuvat ehdi tulemaan.
Kuvat siis olivat olennainen osa isoisovanhempien ja isovanhempien lahjoja.
Mutta, ne onneksi saapuivat ja hiki hatussa kiireellä paketoin kaikki sukulaisten lahjat jotka lähtivät äitini mukana Jyväskylään. Tuli kyllä kiire viedä ne äidille, mutta ehtivät kuitenkin ja sehän se pääasia. Lahjojen ulkomuoto ei niin hivellyt silmiäni, eikä todella ollut sitä mitä suunnitelmissa oli. Mutta, ajatus tärkein, ja varmasti tykkäävät saajat lahjoistaan.



Tällä viikolla joulustressin lisäksi ehdittiin kuitenkin käydä moikkaamassa Annmarieta ja Lilliä kahvittelun merkeissä. :)





Eilen sitten matkattiin poikasen kummisedän kyydillä Joensuuhun auto täynnä. Emil sai miekkosen isältä etukäteen joululahjaksi uuden istuimen, ja se vei yllättävän paljon tilaa. Lisäksi kummisedän siskon kaveri matkusti kyydissä, joten meidän pieni perhe ahtautui takapenkille koiraa myöten.
Matka meni hienosti kahdella pysähdyksellä ja parilla kiukulla, tällä kertaa kiukun aiheutti Emil, ei äiti ;)




Eilen kun oltiin perillä, käytiin miekkosen kanssa kaksin saunassa. Voi että miten se pieni hetkikin kaksin teki hyvää parisuhteelle. Viime aikoina parisuhde on jäänyt taka-alalle lähinnä väsymyksen takia. Mutta, nyt voi eilisen ja tän päivän perusteella sanoa että sillä saralla pyyhkii hyvin :)
No niin, eilen sitten saunan jälkeen miekkosen kavereita tuli käymään tässä anopin luona. Niinpä me sitten jätettiin poikanen mummin huomaan ja lähdettiin moikkaamaan muita tuttuja yhden Tommin luokse. Siinä vähän mietin, että mitä hittoa mä teen kuuden jätkän laumassa kuuntelemassa pieru- ja pelijuttuja. Onneksi sitten miekkosen kaverin entinen tyttöystävä soitti että tulisinko käymään ja jos lähdettäisiin käymään keskustassa.
Niinpä me tyttöset laitettiin pakkelit naamaan ja lähdettiin baanalle. :)
Oli ihan huippuilta! Törmäsin sattumalta myös mun lapsuudenystävään ja senkin kanssa ehdittiin tovi höpötellä, kunnes taas alkoi tanssijalkaa vipattaa. Nyt voin sanoa, että on niin rento olo, vaikkakin edelleen pieni päänsärky havaittavissa.

Huomenna sitten lähdetään miekkosen isovanhemmille Ilomantsiin aatoksi. Sinne tulee myös anopin veli ja sisko lapsineen. Mä niin toivon että saan kinkkua! Se on mun suurin huoli tällä hetkellä. Kuulemma kinkkua on, ja jos ei olisi, niin miekkosen isän luona sit käyn kinkkuvarkaissa. :)
Äitillekin jo soitin että mulle täytyy säästää kinkkua kun Torstaina Jyväskylään ajellaan.

Mutta nyt täytyy lähteä ylipuhumaan miekkosen veli auton rattiin ja McDonaldsiin, mun ois ihan pakko saada nugetteja!

Emma



sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Vaatteet

En enää viitsi luetella luukkuja, mutta tässä näitä Emilin vaatteita jotka on mun lemppareita.
Tosin suurin osa lemppareista on edelleenkin pesussa, ja kamerakin näköjään tykkää vääristellä kuvia punakaksi, eikä väritkään nyt niin kohillaan ole. :D


Yökkärit koossa 80cm. Kaikki ostettu Facebookin kirppikseltä.
Vasemmanpuoleinen on vihreä ruskeilla raidoilla, KappAhlin merkki
Keskimmäinen Lindexin, ehdoton lemppari ja mukava päällä ( luulisin ). Ei varmaankaan enää kauaa mene kun nilkat näkyy kun tämä on päällä.
Oikean puoleinen H&M:n merkkiä, vähän isohko 80cm mutta menee hyvin kun vähän käärii hihoja. 


Potkupukumilälie ja kaksi jumpsuittia ( sanotaanko niitä enää niin?).
Serkkuni antoi tuon Paul Frankin ihanan pehmeän potkupuvun.<3 Se on niiiiin lämmin ja ihana!
Keskimmäinen ostettu myöskin Facebookin kirppikseltä, ja sinivihreäraidallisen anoppi ostanut poikaselle.
Tykkään kaikista tosi paljon, kun on niin helppo pukea päälle silloin kun laiskottaa.


Tricky Tracks huppari on näistä suosikki. "Vuori" on tosi pehmeä ja huppari lämmin, tämäkin saatiin serkultani. Kaksi muuta ei ole vielä kertaakaan ollut Emilillä päällä, mutta varmasti otan nämä käyttöön piakkoin. Kuvasta puuttuu pyykkikorissa nököttävä likainen punainen Espritin huppari jonka poikanen on saanut isotädiltään.


Oikeanpuoleiset KappAhlin farkut on niiiiin ihanat. Voisin ottaa tollaset itsellenikin.
Keskimmäiset Espritin farkut on aika naftit nykyään. Vyötärö-haara väli on tosi kapea, se kannattaa ottaa huomioon jos tuon tyylisiä housuja ostaa.

Lisäksi H&M:n ja KappAhlin raitabodyt on paljon käytössä. Newbie sarja on ehdoton suosikki ollut alusta asti. Nykyään en ole vaan enää niitä uutena ostanut, koska bodyjen laatu on huonontunut. Jokaikisestä isommasta koosta jonka olen ostanut, on joko nepparit irronneet tai saumat reikiintyneet jopa yhden pesun jälkeen. Housuissa käytetään paljon Lindexin velour housuja joissa on tähti. Lisäksi sukkikset on myös kovassa käytössä. :)

Tässä pikainen vaatepostaus. Niitä on viime aikoina kertynyt niin tuhottoman paljon että puoliakaan ei muistu mieleen esim nyt kun "pitäisi".

Emma

Kiirettä pitää

Ette usko mikä "stressi" mulle on tullu tästä blogin joulukalenterista. 
Stressi nyt ehkä on vähän liioteltua, mutta ehkä te tajuatte mitä ajan takaa. 
Joka päivä on nyt ollu hulinaa ja huisketta, eikä millään ois jääny aikaa joulukalenterille.
Emilin vaatteista teen joko tän perään, tai heti aamulla tuon postauksen. Mutta, en aio ottaa tästä nyt enää päivälleen stressiä. Joulujutut on aivan kesken ja osa lahjoistakin on vielä kaupassa.
Plus, tässä ei ole kuin tasan viikko siihen kun me jo ollaan anoppilassa joulun vietossa, eli mulla tulee superkiire kaiken kanssa.
Miehen isä on ollut meillä tän viikonloppua. Se osti poikaselle uuden istuimen, sitä kuvailen kans tässä joku päivä. :)

Tässä kuvia viime päiviltä:


Siskon kanssa käytiin yks päivä Ikeassa hakemassa joululahjoihin lisäkkeitä..

Aamuisin poikanen tuijottelee keittiön ikkunasta tielle ja koulunpihalle..

Perjantaina treffattiin Annmarie ja pienoinen Lilli


Mä yritin siivota, ja Emil "auttoi"..

Sottapytty iltapalalla<3

Niin ja otinhan mä VIHDOIN sitä omaakin aikaa, käytiin Annmarien kanssa katsomassa Salkkarit leffa! :D
Ihan ok, mutta enpä kyllä maksais 10,5e. Että ennemmin sitten odottelee sitä DVD:tä :)

Nyt katsomaan Emilin vaatteet läpi ja sit äkkiä unten maille :)

Emma

Enpä mä teekkään vielä vaatejuttua kun kaikki kivat on pesussa :( 

torstai 13. joulukuuta 2012

Luukku 13

Luukku 13, miten kodissamme näkyy joulu.

Noh, asiahan on niin että eipä juuri näy. Paitsi no keittiössä ja eteisessäkin vähän.
Minä, joka voisin aloittaa joulusta hössöttämisen jo Elokuussa en ole saanut kotiamme tätä enempää jouluiseksi. Okei, edellisvuosina ei ole ollut pientä poikastakiaista "estämässä" touhuiluja, mutta SILTI.
Lähinnä siis olen kaivanut kynttilät esiin. Punaiset verhot on vaihdettu, samoin pöytäliina.
Kynttelikkö on ikkunassa ja jouluvalot tv-tason päällä.
Nepä siinä ei tosin kauaa pysyneet, kun poikanen oli sitä mieltä että turhia ovat.


Emma

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Luukku 12

Luukku 12, Mieleisimmät kirjani

Voi miten tuli ihan melkeinpä haikea olo kun tutkaili tuota kirjahyllyä.
Ennen niin rakas "harrastus" on nyt unohtunut jäänyt ihan kokonaan. :/




Mulla on ollut kaikki Torey Haydenin kirjat, mutta näköjään puuttuu ainakin Auringonkukkametsä. Lainailin joskus paljonkin kirjoja kavereille, ja sille tielle suurin osa on jäänyt. Pitäisi hommata nää puuttuvat niin ois koko sarja. :)
Torey Haydenin kirjoista ehdoton suosikki on tuo Tiikerin lapsi. Oon lukenut sen ainakin viisi kertaa, ja muistan sen melkeinpä ulkoa. Niin surullinen ja herkkä, mutta niin ihana loppu.

Sitten, Nancy. Sekin on tullut luettua vaikka kuinka monta kertaa. Yläasteella tein siitä kirjaesitelmänkin.
Ps. Rakastan sinua on I H A N A !!
Paljon parempi kirjana kuin mitä elokuvana. Tuo on tullut luettua kolmisen kertaa, ja leffakin nähty pari kertaa ainakin.


Mulla on paljon kirjoja, jotka ovat tositapahtumiin perustuvia ja jotka sijoittuu arabimaihin.
Lupaus vapaudesta ja Lasteni tähden ovat niistä suosikit. Tosin niin surulliset, ettei näitä viitsi montaa kertaa lukea. Kerta jo riittää tajuamaan, kuinka hyvin meillä on täällä Suomessa asiat.


Toinen suosikkikirjailijani Torey Haydenin lisäksi on Liza Marklund. Hänen kirjoistaan Uhatut ja Turvapaikka on ne ehdottomat ykköset. Lisäksi olen lukenut kaikki hänen Annika Bengtzon- rikosdekkarit.
Kaikkia en omista enää, syystä kaverille lainaus. Uusin, tänä vuonna tullut on puuttunutkin koko ajan, enkä sitä myöskään ole vielä lukenut.
Niitä en nyt alkanut kuvailemaan kun ovat kovakantisena ja osasta puuttuivat nuo "kuoret". Pöh.

Mutta, tässä nämä mun rakkaimmat kirjat. :)

Emma

Luukku 11


Luukku11, jälleen kerran päivän myöhässä.. ANTEEKSI!

Parturikampaajat, älkää edetkö.. Näkymä saattaa aiheuttaa järkytystä.

Yleensä mulla on kylppäri täynnä jos jonkunlaista shampoota ja hoitoainetta.
Nyt oon jotenkin "jämähtänyt" ja käyttänyt näitä samoja. Mä aina kyllästyn nopeesti, ellei kyse ole kampaamotuotteista. Niiden kanssa vois läträillä vaikka kuinka, niin ihania!

Tässä siis shampoot. Oriflamen nature sarjaa, Four reasons hopeashampoo ( jota en enää tarvitse ) ja Schwarzkopfin shampoo. Tällä hetkellä en tykkää kummastakaan käytössä olevasta. Toinen kuivattaa ja toinen haisee ku rankkitynnyri..

 Tässä hoitoaineet. Oriflamen nature sarjan hoitoaine, joka on suhteellisen hyvää.
Enemmän tulee kuitenkin käytettyä kampaamosta ostettua Wellan hoitoainetta. Ai että sitä tuoksua mikä hiuksiin jää! Pitäisi taas OIKEASTI ajatella joskus itseensäkin ( + tätä kuontaloa ), ja ostaa kunnon shampoot ja hoitoaineet.

Tässä volyymia antava suihke, sekä lämpösuoja. Molemmat Orfilamelta, tykkään kovasti!
Etenkin tuota lämpösuojaa voin suositella.
Klippotekin kuivashampoo, jota oon käyttänyt ehkä neljästi (?). Ei oo yhtää mun juttu tollaset, joko ne hiukset pestään tai sit laitetaan joku rätti päähän :D

Selvitysuihkeet, vasemmanpuoleinen on jotain aivan karseeta! Haisee iiiihan hirveelle. Oikein tulee jo paha olo ajatuksestakin.. Mutta siltikin sitä muutaman suihkeen oon viime päivinä joutunut laittamaan, kun tämä SUPERIHANA Natusan Kids selvityssuihke on loppumassa.
On ehkä parhain selvittämään sitten muumisuihkeen.
Niin jos niitä kampaamotuotteita ei nyt lasketa.. 

Lisäksi multa löytyy tietty hiuslakka ja mikälie hiuspuuteri (??).
Harvoin kuitenkaan käytän kumpaisiakaan, joten ne on tuolla jonkun laukun pohjalla enkä nyt jaksanut sitten alkaa kaivelemaan. :)
Tässä tämän kotiäidin tuotteet joilla selviää elämästä :)

Emma

maanantai 10. joulukuuta 2012

Luukku 10


Luukku kymppi,  rytmimme.

Meillä on aika selkeä päivärytmi, mikäli ollaan ihan vaan kotosalla tai lähiympäristössä ylipäätään.
Päivämme menee jotakuinkin näin:

Herätys 06.00-08.00
Aamupala 08.30 aikoihin
Lounas 10.30-11
Ekat (ja ehkä myös ainoat) päikkärit 10.30/11-12/13
Välipala 14.00
Jos nukkuu toiset päikkärit, niin ne on sitten 16-17 (ihan viimeistään)Päivällinen 17.00
Iltapala 20.00-20.30
Iltapesu tässä välissä
Nukkumaan 21-22

Emil siis herää vaihtelevasti kuuden ja kahdeksan välillä, riippuen ihan siitä monelta illalla on mennyt nukkumaan. Parina viime aamuna tyyppi on herännyt kuin ohjus molempina aamuina tasan 6.10. Tänään sentäs sain maidon avulla vielä nukahtamaan reiluksi tunniksi.
Aamupalalla Emil syö yleensä hirssi-/riisipuuroa, hedelmiä ja maissinaksuja
Lounaalla kala-/kasvis-/lihasose tai vastaava ja riisikakkua.
Välipalalla yleensä marja- tai hedelmäsose tai tuoreita hedelmiä. Persimon on suurinta herkkua!
Päivällisellä Emil syö useimmiten samaa ruokaa kun mekin, sillä ehdolla ettei ruoka sisällä vehnää tai maitoa. Eilenkin poikanen veteli riisiä ja kanaa omin pienin kätösin kuin isommatkin poikaset!
Iltapala sisältää taas puuroa, joko hirssi- riisi- tai tattaripuuroa. Jos mamma on laiska, niin mikromunakas uppoo kyllä aina poikaselle. Oon antanu myös iltasella gluteenitonta sämpylää, ja sellaisenkin saattaa kokonaan vetää. Nyt oon sillon tällön antanut pari purkillista maissisosetta iltapalaksi. 
Kun aamupalat on syöyty ja jos ulkona on hyvä ilma, niin käydään koiran kanssa pitkällä vaunulenkillä, ja sit mennäänkin yhdessä päikkäreille. Jos laiskottaa niin koiralle pikalenkki ja sit leikitään päikkäreihin saakka.
Emil tykkää kirppikseltä hankitusta moposta tosi paljon. Ainoa ongelma siinä on se, että koska mopossa on pyörät niin sehän liikkuu välillä eteenpäin sillon kun ei pitäisi. Eli juurikin siinä nousuvaiheessa, sitten kolisee naamataulu ja pää lattiaan ja ulina on taattu.


Päikkäreiden jälkeen hengaillaan yleensä poikkeuksetta sisällä ja mä teen sit siinä kotihommia, mikäli poikanen ei ole takiaistuulella.
 Välipalan jälkeen, meikäläinen yleensä alkaa tekemään ruokaa nälkäiselle miekkoselle joka saapuu koulusta tai töistä. Siinä yhdessä sitten poikasen kanssa napostellaan salaatista kurkkua sun muuta.
Jos meillä on kylässä takiainen, ja mun on aivan pakko saada jotain tehtyä, niin Big Bugs Band pelastaa tämän mamman! Emil suorastaan rakastaa noita laulavia örkkejä. Aina hihkuu innoissaan :)
Sitten miekkonen saapuukin kotiin ja Emil menee unille, jos menee.
Nyt on mennyt jonkun aikaa jo yksillä unilla, mutta illat on sillon paljon itkuherkempiä. Siksi vielä toistaseks yritän, että nukkuisi kahdet päiväunet. Yksillä kun ei selkeästi vielä pärjäisi vaikka kovasti yrittääkin.
Sitten iltasella vielä ulos, pulkan kyytiin tai vaunuihin. Käydään paljon tossa läheisessä asukaspuistossa. Musta on niiiiiiiiiiiin tylsää kun sieltä vietiin vauvakeinut pois :/
Lumesta tuo tyyppi ei toistaseks oo järin innostunu. Hetken vaan viihtyy maantasalla ja sit on pakko päästä syliin katselemaan ympärille.
Sitten sisälle tultaessa hetken ehditään taas möyriä ja sotkea pitkin huushollia, kunnes koittaa iltapala.
Iltapalan jälkeen käydään aina kylvyssä vielä purkamassa ylimääräiset energiat.
Sittenpä koittaakin uniaika, hampin pesut ja velli.
Luojalle kiitos, meidän illat ei enää( KOPKOPKOP ) sisällä huutoraivoja. Nykyään rauhoittuu sänkyyn niinkuin ennenkin ja nukahtaa lähestulkoon heti vellin juonnin jälkeen.
Emil herää öisin vaihtelevasti. Joskus nukkuu koko yön putkeen ja välillä herätyksiä on se miljoona. No ei nyt tietenkään ihan, mutta vaihtelee 1-8 kerran välissä. Enää ei maitoa huoli yöllä kun tosi harvoin, mutta jostain syystä mä itse sitä aina tyrkytän kun kuvittelen et päästään kaikki taas nukkuman nopeammin.
Tutti riittää ja käsi hellästi painamaan selästä, niin uni on taattu. :)

Emma

Luukku 9


Luukku 9, Joululahjoja

Mulla piti olla hommattuna joululahjat tähän postaukseen mennessä.
Tästä lauseesta varmaan arvaatte, onko asia näin? No eeeeei.
Joululahjat ovat kyllä valmiina mietittynä (paitsi porukoille) mutta vielä pakettiin asti ne eivät ole päässeet.
Anoppi hyvä, älä jatka lukemista tästä eteenpäin, oma lahjasi saattaa paljastua.
Oriflamelta on tulossa muutama joululahja, mutta ne eivät ole vielä saapuneet. Luulenpa että ne tulevat tällä viikolla(?). Sieltä kuitenkin saa pakettinsa myös poikasen isotäti joka on myös miekkosen kummitäti.
 Eilen tilasin kasan kuvia Emilistä, ja ne kelle en muuta lahjaa keksi niin saavat kuvan poikasesta kehyksissä. Ainakin isovanhemmat ovat kuvia toivoneet, ja sanoneetkin etteivät halua mitään "turhaa" lahjaksi. Heilläkin kun on jo kaikkea, niin mielestäni tämä on hyvä lahja heille.
Lisäksi Emil halusi antaa Lillille pienen joululahjan, joten sitäkin odotellaan postista saapuvaksi :)
Mun vanhemmat teettää kyllä todellista päänvaivaa.. En halua ostaa heillekään mitään "turhaa" tai "tylsää".. Veljen kanssa puhuttiin lahjakortista, mutta minnehän senkin sitten ostaisi??
Poikaselle me ei osteta itse mitään, ainakin nyt ollaan molemmat sitä mieltä miekkosen kanssa.
Joulun jälkeen tulee alennuksia niin paljon, että sitten on hyvä hommata ne mitä Joulupukki ei tuonut.

Kovasti pahoittelen, että yhdeksäs luukku avattiin näin päivän myöhssä, eilinen oli möllöttelypäivä, ja muistin koko blogin vasta puolenyön jälkeen kun olin alkamassa unten maille.

Emma

lauantai 8. joulukuuta 2012

Luukku 8


Luukku 8, lapsuuden jouluperinteet.

Ah, niitä ihania jouluisia muistoja!
Yleensä meidän perhe on aina viikonloppuisin ja pyhäpäivinä nukkunut tosi pitkään, lukuunottamatta siskoa joka halus katsoa lastenohjelmat heti aamuseitsemältä.
Mutta kas kummaa, jouluaattona me kaikki kolme sisarusta oltiin kun ohjukset pystyssä. 
Hyvä kun pystyttiin edes yötä kunnolla nukkumaan.
Aamulla syötiin riisipuuroa ja katsottiin perheen kesken telkkarista ohjelmia. 
Kuusikin muistaakseni koristeltiin aina vasta aattona. 
Siinä päivän mittaan käytiin ulkona, syötiin paljon ja herkuteltiin sitäkin enemmän. 
Iltapäivästä /alkuillasta me lähdettiin sitten aina mummolaan. 
Äitillä aina jostain syystä kesti tää lähteminen, me muut oltiin aina jo autossa odottamassa.
Mummolassa sitten syötiin lisää ja alettiin odottaa joulupukkia (myöhemmin mulle sit "isona tyttönä" selvisi, että se oli mummon ja papan naapuri Pennanen :D)
Joulupukki oli aina "myöhässä" ja tehny hirveen urakan. 
Siksi porot oli pitäny viedä jo takaisin korvatunturille, ja pukki saapui autolla.
Mun piti aina mennä ekaksi pukin syliin ja laulaa sille joku joululaulu. 
Ja aina mua jännitti niiiiiiiiiiiiin paljon.
Mummolassa oltiin myöhälle iltaan ja kun kotiin tultiin niin tontut (=äiti jolla kesti) 
jättäny lisää lahjoja kuusen alle! 
Aina isoimmat paketit oli kotona odottamassa ja pitkälle yöhönhän siinä meni ennen kuin kaikki lapset oltiin taas nukkumassa. Mutta jouluaaton jälkeen aina uni maistui kaikille.
Seuraavana aamuna tietenkin oltiin taas kuin ohjukset ylhäällä leikkimässä uusilla leluilla.

Nyt näin "aikuisemmalla" iällä, meidän (tai no mun) joulu on vähän muuttunut.
Aamutouhujen jälkeen, oon aina lähtenyt käymään biologisen äidin luona syömässä. Siellä availtu paketit ja vietetty aikaa yhdessä. Äidin luona on ollut yleensä mun veljet, biologinen isä sekä äidin miesystävä. 
Äidin luota iskä ja muu perhe mut aina noukkii sitten autoon ja auton nokka kohti mummon kotia.
 Mummolassa käydään nykyään saunassa, katsotaan elokuvia / ohjelmia, avataan lahjoja ja tietenkin syödään. Sieltä sitten mä lähden vielä käymään mun toisilla isovanhemmilla vähän syömässä lisää.
Illalla ollaan käyty pappojen haudoilla ja keskiyöllä joulukirkossa. 

Viime vuonna tähän aikaan mulla oli ennenaikaisen synnytyksen riski, 
joten en saanu matkustaa vanhempien luokse.
Olin ekaa kertaa ikinä joulun Helsingissä. V
iime jouluna oltiin miekkosen kanssa kaksin koko jouluaatto. 
Illalla anoppi ja miekkosen veli tuli Joensuusta meille. Oli se mukavaa tietty niinkin, mutta harmittihan se silti.
Tänä vuonna me lähdetään anopin luokse ja sitten joulupyhinä ajellaan myös Jyväskylään mun sukulaisiin.
Saas nähdä millaiset omat jouluperinteet meille muodostuu :)

Emma


perjantai 7. joulukuuta 2012

Luukku 7

Seitsemäs luukku : Meikkipussini sisältö
Allaolevien lisäksi, meikkipussissani on usein pinnejä ja hiuslenkkejä.
Ja ei, kaikki eivät mahdu tuohon pussukkaan, osa kulkee mukana erillisessä pussukassani 
(silloin harvoin kun edes näitä mukanani kannan).


Meikkipussi taitaa olla Lindexiltä? Tai KappAhlista.. Nyt en oo varma, tämä meinaan ollut mulla jo pari vuotta. Uusi ja isompi on hankintalistalla, koska tästä on vetoketjukin menossa jo rikki. 


Koska muuton yhteydessä heitin kaiken "ylimääräisen" pois, tässä tämä säälittävä kokoelmani.
Tosin, eipä nämä niin usein käytössä olekaan, että lisää tarttis hankkia ;)


Virkistävä silmänympärys voide, kaksiosainen peili, kynsiviila, pinsetit ja ripsien taivutin.
Taivutin vetelee viimesiään, joten sellainenkin täytyisi juu hankkia.
Nuo pinsetit on Oriflamelta, suosittelen! Siinä on valo mukana joten näkeekin mitä nyppii.



Meikinpohjustusvoide ja meikkivoide.
Molempia suosittelen, etenkin meikkivoide on todella riittoisaa ja hyvin levittyvää.


Peruspuuteri on teillä tietämättömillä (missä se VOI olla????) joten tässä nämä aurinkopuuterit.





Rimmelin poskipuna, tätäkin voin suositella. Edullinen, pysyy ja antaa luonnollisen sävyn.


Luomivärini, joita käytän nykyään ehkä kerran kolmessa kuukaudessa.
Tästäkin osa puuttuu, pitäisköhän mun alkaa siskolta kyselee onko se "lainannu".. :D


Silmänrajauskyniä, ylintä käytän kylläkin myös kulmakarvoihin.

Ripsivärit. 
Tykkään tosi paljon tosta Lumenen Natural Code ripsarista. Se levittyy hyvin tyvestä saakka eikä pelkoa että paakkuuntuisi. Myöskin tuota Oriflamen ripsaria tulee käytettyä lisänä lähes päivittäin. 
Molemmat mustia.



Huulikiillot (ja näistäKIN puuttuu vaikka mitä?????)
Suosikkini on Lumenen Natrual Code sarja, mutta suosikkiväriäni nyt ei tässä kyllä nähdä.. Mutta tuota pinkkiäkin tulee käytettyä, silloin harvoin kuin "muistan" tälläsenkin olemassaolon. 



Emma

Ps. Johan alkoi masentaa tää meikkien vähyys :( vaikka mitäpä mä niillä :D

torstai 6. joulukuuta 2012

Luukku 6

Luukusta kuusi löytyy "Elämä ennen Emiliä". 

Tässä kuvamateriaalia elämästä ennen lasta, kuvat ovat loppuvuodesta 2010 kesään 2011 
(alimmaisessa kuvassa olen jo raskaana, mutta tietämätön asiasta).


Niinkuin näkyy, tykkäsin käydä ulkona tanssimassa ja ottaa muutamia alkoholipitoisia juomia.
 Jaksoin aina laittautua, ja siihen kuluikin aikaa ja rahaa tuhottomasti. Hiukset, kynnet ja vaatteet olivat aina laitettuina. 
Treenasin paljon ja söin terveellisemmin kuin nyt. 
Mulla oli paljon kavereita ja sosiaalista elämää. 

Tuossa joku aika sitten, selailin facebookin aikajanaa taaksepäin, sieltä löytyi paljon mukavia muistoja. 
Mutta ne oli kuitenkin sellaisia, jotka olivat kivoja silloin. 
Enää en haluaisi palella baarijonossa tai saada rakkuloita nilkkoihin korkokengillä tanssahtelusta ja seuraavana päivänä potea päänsärkyä ja miettiä että pitkin lähteä.
Muistan, kun melkein joka kerta mulla tuli morkkis. Vaikken ois mitään tehnykään, mutta morkkis jotenkin niistä muutamastakin juomasta. Ja sit aina ärsytti se rahamäärä mikä meni narikoihin sun muihin. 
Karaokea käytiin myös laulamassa Elsan kanssa. Niitä hetkiä mulla onkin usein ikävä. Lähdettiin extemporee käymään Idän tähdessä lauleskelemassa. Kinasteltiin että kumpi saa laulaa Teräsniskaa ja kumpi Koota. :) 
Noihin aikoihin sisältyy ihania ihmisiä ja kaikkia mahdollisia tunteita mitä ihminen voi kokea. En siis vaihtaisi noita vuosia mihinkään. <3









Tänä päivänä oon monesti miettinyt, että mihin ihmeeseen katosi se ihminen joka laittautui ihmisten ilmoille.
Tulin tulokseen, että mua vaivaa yliannostus kotiäitiyttä. Tai no ei äitiyttä, vaan kotiutta.
En osaa enää ajatella niin, että uudet kynnet on pakko saada. Nekin rahat käytän ennemmin Emiliin. Ja sitä rahaa kun ei hirveämmin ole..Mut edelleen, musta on ihana laittautua sillon kun miekkonen on kotona, että voin siis tehdä sen rauhassa.
Inhoan sitä jos yritän vaikkakin vaan ripsaria ährätä silmään ja poikanen roikkuu jalassa. Mutta kai siihenkin tottuu. :D

Jotta nyt ei menisi ihan pinnallisiin puoliin tämä postaus, niin ei unohdeta myös muuta elämää.
Ennen Emiliä, mulla oli vuorotyö. Aina tilaisuuden tullen, nukuin toooosi pitkään ja rötväilin päivän sohvalla koira kainalossa. Luin kirjoja tosi paljon, mitä nykyään en edes jaksa tehdä. 
Parit kirjat oon Emilin aikana ostanu, ja yhtäkään en ole loppuun asti saanut. Ehkä joku päivä? :) 
Ruokaa tein suuremmalla sydämellä, koska jaksoin keskittyä siihen. Nykyään mietin ruuan sen mukaan mikä on nopein. Ennen mulla ei myöskään ollut pyykkivuorta, sitä en oo voinut koskaan sietää. Ja kappas, mikäs meiltä täältä löytyykään.. No ISO pyykkivuori.
Mut jostain syystä, sepä ei mua enää niinkään häiritse. Kunhan meillä on puhtaat vaatteet päällä, niin ei ne likaiset lakanat siellä ruokaa pyydä.

Mutta, nykyään mulla on jotain niin ihanaa, mitä en vaihtaisi mihinkään.
Nimittäin oma pieni poika. <3 Ei haittaa vaikkei ole hienoja kynsiä ja laitettuja hiuksia. Mulle on tärkeintä, että mun elämän tärkein pieni ihminen on onnellinen. Onnellinen, terve ja rakastettu. 
Ja poikanen rakastaa äitiä vaikka äiti kulkeekin päivät nuttura päässä ja kotihousut jalassa. 

Nyt takaisin Linnan Juhlien parin!
Onnea Suomi 95v <3

Emma

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

tiistai 4. joulukuuta 2012

Luukku 4, Joulukortit

Joulukortit ovat oikein "hyvällä" mallilla, kuten kuvasta näkyy ;)
Tarvikkeita löytyy, mutta vain kaksi testikorttia olen saanut tehtyä. 
Tästä syytän kyllä puhtaasti poikasta, jonka mielestä en ansaitse hetken lepotaukoa jalassa roikkumisesta. 

Mutta, ehkäpä näistä vielä muutama kymmen korttia valmistuu :)





maanantai 3. joulukuuta 2012

Luukku 3

Haaveeni tulevaisuutta ajatellen.
Hmm.. No ainakin tarjota Emilille ehjä, turvallinen ja rakastava koti. Sellainen, jossa voidaan puhua asiasta kuin asiasta. Sellainen, jossa näytetään paljon tunteita, myös sitten kun Emil on vanhempi.
Toivon myös, että parisuhde kestäisi kaikki kivikot ja aallokot joita vauvavuosi ja tulevaisuus tuo tullessaan. Huippua olisi myös saada meille kaikille kolmelle yhteinen sukunimi, joskus sitten tulevaisuudessa. Haaveilen myös vielä ainakin yhdestä lapsesta lisää. Haluaisin niin paljon, että Emil saisi kokea kuinka sisarus on rikkaus. Oppisi jakamaan ja olemaan mitä parhain isoveli.
Haaveilen myös, että reumani ei estä normaalia elämistä. Että lääkkeet alkaisivat auttaa, ja voisin joskus haaveilla uudesta ammatista. Sitten, kun varmaksi tiedän mikä se mahtaa olla.
Sosionomi tai kätilö ovat ykköstoiveita, mutta ne tietäisivät vielä monta vuotta opiskelua, ja minuahan ei sinne koulun penkille ole "tarkoitettu".
Jo pikkulikkana haaveilin pienestä maatilasta. Sellaisesta, johon voisin ottaa terveitä eläinvanhuksia, mutta jotka eivät enää saa arvostusta muualla. Olisi muutama lammas, pari kanaa, hevonen, kissa, koiria.. Ah, sitä se elämä vasta olisi!
Toisaalta taas, pelkään pimeää enkä halua asua metsän keskellä..

Haaveilen siis terveydestä, lämmöstä, rakkaudesta, turvasta, omasta kodista, onnesta, lapsista, sukunimistä.. :) 

Valivali ja kuulumisia


Perjantaina miekkonen oli pienissä jouluissa, ja mä olin kotona koko päivän hermoromahduksen partaalla.
Lunta vaan tuli, tuli ja tuli. 
Se ei loppunu ikinä.
Ja arvaatte siis, ettei noilla meidän vaunuilla voinut mihinkään lähteä.. 
Jäi siis kaverin kanssa jumbotreffailut kokonaan. Mua lievästi sanottuna ärsytti.
Poikanen kitisi ja roikkui lahkeessa ihan koko päivän. 
Loppujen lopuksi illalla soitin äitille ja itkin että mua väsyttää enkä jaksa. 
Äitin viisauksia hetken kuuntelin ja tajusin ryhdistäytyä. 

Lähinnä mun turhautuminen johtui näistä iltakiukuista. 
Sänkyyn kun ei tota meidän poikasta saisi sitten millään. 
Viereen, meidän sänkyyn tai sohvalle nukahtaa samantien, mutta oma sänky.. Se kirottu paikka jonne ei vaan voi nukahtaa ilman, että riskataan naama punaisena.
Äh, kai tuo "kuuluu ikään" ja menee ohi. 
Toivottavasti pian.
Eilen nukahti kymmenessä minuutissa, tänään sitä huutoriskausta kesti yli tunnin verran.
Oon niin oman ajan tarpeessa.. 
Viimeksi Elokuussa käynyt ulkona ja BB- katsomossa olin Syyskuussa, siinä ne mun omat ajat sitten onkin ollu. 



Jotta nyt ei mee ihan valittamiseksi koko homma, niin on tässä viikonloppussa ollu kivojakin juttuja!
Eilen hengailtiin koko päivä kotosalla. Käytiin me toki ulkona, mutta niinkuin tuosta kuvasta alhaalta näkyy, ei Emil ole lumen ystävä alkuunkaan.
Raukkaparka, äitiä vain nauratti kun toinen on alahuuli rullalla lumihangessa nököttämässä. :D


Tänään sitten saatiin mammakaveri Ami, sen mies ja ihana pieni Lilli- neiti kylään.
Meidän miekkoset näki nyt ekaa kertaa, sekös vähän jännitti.
Olin niin varma, että tästä ei tuu muuta ku sitä itteensä. Mut hyvin sujui. :)
Tein suklaamuffinsseja, kun ei nuo miehet osannu päättää kelpaisiko makaroniloota vaiko ei.. Jätin tekemättä siis. :D

Facebookin kirppikseltä löytyi kävelytuoli, jolla poikanen ei osaa liikkua eteenpäin ollenkaan. Peruutus ja sivuaskeleet sen sijaan toimii loistavasti.
Mutta kylläpä noissa vekottimissa riitti taas ihmettelemistä ja toisaalta taas, rennosti voi myös ottaa.
Mamman muru. <3





Vieraat läks, ja munsisko tuli pitkästä aikaa kylään. Voi sitä onnenhymyä poikasen naamassa kun kummitätinsä näki. :)
 Tehtiin itse hamppareita ja herkuteltiin!
Big Brother finaali sai mut ihan kyyneliin asti, uskokaa tai älkää.
Mutta vakaasti syytän "sitä aikaa kuukaudesta".



Nyt mukavaa alkavaa viikkoa kaikille, tää äippä lähtee unten maille :)

Emma