Mun olotila on tämä :
 |
| kuva googlesta |
Tekis mieli itkeä ja parkua silmät päästä, niin paljon mua väsyttää!
Poikasella on joku ihme tarve hakata, repiä hiuksista, potkia, lyödä.. Ja tietenkin KESKELLÄ YÖTÄ!
Hitto! Eilen siis poikanen vetäisi kunnon iltapalan, ja nukahtikin kiltisti.
Sitten kun itse meen nukkumaan kahdentoista kieppeillä, alkaa Emil pyöriä sängyssään ja aloittaa kiljumisen. Ei itkua, vaan suoraa kiljumista. Aikani siinä roikuin pinnasängyn vieressä, kunnes nostin viereen kun ajattelin että tottakai se nyt kainaloon nukahtaa. Paskat. Alkoi sit kolmen ja puolen tunnin helvetti.
Emil repi mua hiuksista, potki, löi, puri.. En todella tiedä, että mikä sillä oli hätänä viime yönä.
Maitoa en tarjonnut mutta ei se sitä vailla ollutkaan. Välillä makasi ihan rauhassa kainalossa, ja yhtäkkiä vetäisi selän kaarelle ja alkoi huutamaan täysillä. Heti tuli mieleen, että onko jotain allergiaa ja päässäni koitin miettiä, mitä kaikkea eilen syötiinkään. Ei tulllut mieleen mitään muuta kuin ruokailujen yhteydessä juotu tavallinen maito. Mutta miten se nyt yhtäkkiä näin vaikuttaisi, kun aiemmin ei ole tullut mitään oireita / ongelmia?
Tälläisinä päivinä sitä toivoisi, että poikasen isovanhemmat ja muut sukulaiset asuisivat samassa kaupungissa. Tai, että meillä olisi hoitajia jotka voisivat edes muutaman tunnin olla Emilin kanssa että saisi itse ihan vaan olla. Oon niin kateellinen kaikille jotka voivat vaan soittaa isovanhempia tai muita apukäsiä paikalle ja lähteä itse vaikka lenkille. Pöh. Ehkä joskus..
Lisää kahvia niin eiköhän tästä päivästä ehkä selvitä.
Emma
Ps. Niin, mun jutut on ilmeisesti taineet käydä turhan tylsiksi, kun edellisen postauksen jälkeen katosi neljä lukijaa? :( Parannusehdotuksia ja postaustoiveita otan ilolla vastaan! :)
Poikasella on joku ihme tarve hakata, repiä hiuksista, potkia, lyödä.. Ja tietenkin KESKELLÄ YÖTÄ!
Hitto! Eilen siis poikanen vetäisi kunnon iltapalan, ja nukahtikin kiltisti.
Sitten kun itse meen nukkumaan kahdentoista kieppeillä, alkaa Emil pyöriä sängyssään ja aloittaa kiljumisen. Ei itkua, vaan suoraa kiljumista. Aikani siinä roikuin pinnasängyn vieressä, kunnes nostin viereen kun ajattelin että tottakai se nyt kainaloon nukahtaa. Paskat. Alkoi sit kolmen ja puolen tunnin helvetti.
Emil repi mua hiuksista, potki, löi, puri.. En todella tiedä, että mikä sillä oli hätänä viime yönä.
Maitoa en tarjonnut mutta ei se sitä vailla ollutkaan. Välillä makasi ihan rauhassa kainalossa, ja yhtäkkiä vetäisi selän kaarelle ja alkoi huutamaan täysillä. Heti tuli mieleen, että onko jotain allergiaa ja päässäni koitin miettiä, mitä kaikkea eilen syötiinkään. Ei tulllut mieleen mitään muuta kuin ruokailujen yhteydessä juotu tavallinen maito. Mutta miten se nyt yhtäkkiä näin vaikuttaisi, kun aiemmin ei ole tullut mitään oireita / ongelmia?
Tälläisinä päivinä sitä toivoisi, että poikasen isovanhemmat ja muut sukulaiset asuisivat samassa kaupungissa. Tai, että meillä olisi hoitajia jotka voisivat edes muutaman tunnin olla Emilin kanssa että saisi itse ihan vaan olla. Oon niin kateellinen kaikille jotka voivat vaan soittaa isovanhempia tai muita apukäsiä paikalle ja lähteä itse vaikka lenkille. Pöh. Ehkä joskus..
Lisää kahvia niin eiköhän tästä päivästä ehkä selvitä.
Emma
Ps. Niin, mun jutut on ilmeisesti taineet käydä turhan tylsiksi, kun edellisen postauksen jälkeen katosi neljä lukijaa? :( Parannusehdotuksia ja postaustoiveita otan ilolla vastaan! :)
Voi itku! Tarmppiä sinne ja toivotaan, että olis vaan että seuraava yö olis parempi. :) samaistun täydin sinun tuntemuksiin, meilläkään ei ole täällä isovanhempia tai ketään sukulaisia. Monen monta kertaa oon miettinyt miten onnekkaita toiset on.neelankin kanssa, kun on ollut paljon kaikkea ja olisi kaivannut jotakin apuun..
VastaaPoistaJust ku lähetin niin huomasin että oli virheitä, TSEMPPIÄ piti lukea ainakin. Inhoon tällä kännykällä kirjottaa :D
VastaaPoistaMä luin ton sun kommentin, enkä mitään kirjotusvirheitä edes huomannu ennen ku sit luin tän tokan :D
PoistaOis se vaan niin mukavaa kun joskus ois mummot ja papat lähellä auttelemassa. Ne kun mielellään olisi Emilin kanssa, jos vaan ois mahdollisuus :/ Mun vanhempiin on välimatkaa 300km ja miehen vanhempiin yli 400km.
Mä en voi ottaa Mineaa tällä hetkellä viereen kun nipistelee ja vetää hiuksista mua koko ajan...joku vaihe taas :(
VastaaPoistaToivottavasti teillä kohta helpottaa, mlln kautta voi kyllä hommata lapsenvahdin.
Mäkin harkitsen kyllä seuraavan kerran tarkasti viereen ottamista.. Puolet hiuksista ihan katkeilleet, kun Emil nappaa kiinni :/
PoistaOon harkinnu tota MLL, mutta sit taas kun en vieraalle kuitenkaan hoitoon haluaisi antaa. :/
Voi eikä! Täällä kans väsyttäny ihan kiitettävästi, kun mies on sairastanut ja nyt se kuume tuli Niiloonkin. Itse on tietty sit kans ollu tosi huonoilla yöunilla, kun Niilollakin levoton unikausi taas vaihteeksi meneillään ja kun ukkokin sairastelee niin täytyy tehdä kaikki itsekseen, että hän sais levätä. :( Tämmönen väsymys on niin lamaannuttavaa! Ja vaikka meillä asuu suurin osa samassa kaupungissa niin hoitajat tuon ikäiselle on tosi harvassa kun kukaan ei uskalla juurikaan olla keskenään poitsun kanssa vielä. :D Ja sitten ne pari, jotka on luottohoitajia niin niilläkin kun on omat työt ja kaikki niin harvoin käy aikataulut yksiin.
VastaaPoistaToivottavasti teillä menis tuleva yö paremmin! <3
Meillä taas tuo mies on päivisin pois vaihtelevasti 9-13h, joten aika yksin tässä kaiken joutuu hoitamaan :/ Mutta ehkä se tästä.. Joskus :D
PoistaEi auta kun yrittää ajatella positiivisesti. Epäilen vähän että hampaat tuloillaan, vaikkei mitään näy tai tunnu.
Tsemppiä sinnekin hushus huonot yöt! <3