torstai 15. marraskuuta 2012

Torstaita!

Niinkuin kuvista näkyy, Emil kovasti yrittää nousta. Siinä joskus onnistuukin ilman, että pää kolisee lattiaan. Mutta kyllä tällä äipällä ainakin on sydän syrjällään, eikä siitä paljoa mihinkään lähetä kun ei tuo tasapaino kovin vankalta vielä näytä. Eikä tarviikaan. :)
Verhoissa on kiva myöskin roikkua. Ne lähti tänään osittain irti, ja samassa meinasi tippua kaksi kukkaa jotka onnistuin kuitenkin pelastamaan. Koiran kupitkin kaatunu ( oma moka kun unohdin ne lattialle), muovipussit levitelty ympäri huushollia, laatikot availtu ja niitä paukuteltu.
Uusin keksintö on ovet ja pikkukivet..
Voi elämä, mihin sitä vielä tässä joutuukaan! 


Niin ihanaa kun poikanen kehittyy ja kasvaa,
 mutta toisaalta mulla on ihan järjetön ikävä sitä kun se oli ihan pieni vauva. 
Se on todellakin totta, että vauva-aika menee tosi nopeasti. 
Ei sitä sillä hetkellä niinkään tajua, 

mutta näin jälkeenpäin ajateltuna tää 7,5kk on menny ihan hurjan nopeasti. 





Emil nukkuu yöt tosi hyvin entiseen verrattuna. Silti jostain ihmeen syystä oon ite koko ajan tosi väsyny.
Ne aamupäivän päikkärit nukutaankin yleensä yhdessä. Huomenna ne jää väliin, joten oon sitten iltapäivästä/alkuillasta valmis unten maille. Noina päivinä saa oikein tapella itsensä kanssa että pysyy silmät auki. Joo, nytkin kello on jo vaikka ja mitä, eli nukkumassa pitäis olla.

Viikon päästä Maanantaina on 8kk lääkärineuvola. Mä niiiin odotan sitä!
Tuntuu että tuo poikanen on kasvanu ihan hirveesti!
Pitkän aikaa on ollut käytössä 74cm bodyt, mutta nyt tuntuu että nekin on jäämässä pieneksi.
Viikonloppuna oliskin tarkoitus suunnata Valtterin kirppikselle, jospa sieltä löytyisi jotain kivaa :) 

Lisäksi, mulla on HIUSKUUME!
 Haluaisin niin paljon kaikkea uutta ja ihanaa, mutta en siltikään uskalla mitään tehdä.. Vanhuus ei ilmeisesti tule yksin, ja kaavoihin kangistuminen alkaa jo tässä iässä. :D
Jos ois ylimääräistä rahaa, laittaisin taas pidennykset. Oma hiusten kasvu on taas tyssänny ku seinään, joten kyllästyttää kun mitään ei tapahdu!
Väriksi haluaisin ihananihananihanan hiekanruskean, mikä mulla oli viime vuoden keväällä ( kunnes sit typeränä aloin ite värjäämään ja siitä tuli lähes musta.........). 

kuva googlesta
Ton tyylistä väriä haen, mutta enemmän erivärisiä raitoja, että ois vähän elävämmän näköinen..
Saahan sitä haaveilla, ehkä mä joku päivä vielä yritän toteuttaa hiusunelmiani.
Otsahiuksetkin ois kivat. Huono puoli niissä on se, että menis maksimissaan viikko kun kiroaisin niitä ja toivon etten olisi leikannut.

Näihin hiustunnelmiin, öitä :)

Emma










4 kommenttia:

  1. Taitava Emil! <3

    Siis munkin hiustenkasvu on tyssänny ja ei se oo kasvanu oikeesti vuosiin kunnolla verrattuna siihen miten nopeesti kasvo vaikka murrosiässä. Ei ees kasva salakavalasti, vaikka toivon etten huomais kasvua, kun pidän nutturalla niin usein, ettei Niilo revi viimesiäkin hippeitä päästä, mutta ei. Ei oo kasvanu vaikken oo leikannu eikä kasva vaikka oon hoitanu kunnolla, eikä kasva vaikka oon latvojaki napsassu. :D Ehkä ne joskus....

    Mä tahtoisin kans vaalentaa jotkut vaaleenruskeet je eilen yömyöhiin mietiskelinki jos alkais raidottamalla vaalentelemaan tätä kuontaloa, ku ois sopivasti lahjakortti kampaamoon nii sais vähän alennustakin. Jotain kivaa itellekki jouluksi. ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla alko kasvaa loppuraskaudessa ja Emilin syntymän jälkeen hiukset hurjaa vauhtia, mutta nyt on tyssänny. Eikä auta latvojen napsiminen tai hiuspohjanhoidotkaan :/

      Ala ihmeessä raidottamaan, niin mäkin sillon aikoinaan sain vaaleammaksi tummanruskeasta :)

      Poista
  2. Vauvavuosi on kyllä kumman lyhyt mutta silti pitkä! :D

    VastaaPoista
  3. Juurikin niin! :D
    Kumpaa sitten enemmän, niin tiedä sitä!

    VastaaPoista