Kiirettä pitää

Ette usko mikä "stressi" mulle on tullu tästä blogin joulukalenterista. 

Stressi nyt ehkä on vähän liioteltua, mutta ehkä te tajuatte mitä ajan takaa. 

Joka päivä on nyt ollu hulinaa ja huisketta, eikä millään ois jääny aikaa joulukalenterille.
Emilin vaatteista teen joko tän perään, tai heti aamulla tuon postauksen. Mutta, en aio ottaa tästä nyt enää päivälleen stressiä. Joulujutut on aivan kesken ja osa lahjoistakin on vielä kaupassa.
Plus, tässä ei ole kuin tasan viikko siihen kun me jo ollaan anoppilassa joulun vietossa, eli mulla tulee superkiire kaiken kanssa.
Miehen isä on ollut meillä tän viikonloppua. Se osti poikaselle uuden istuimen, sitä kuvailen kans tässä joku päivä. :)

Tässä kuvia viime päiviltä:

Siskon kanssa käytiin yks päivä Ikeassa hakemassa joululahjoihin lisäkkeitä..

Aamuisin poikanen tuijottelee keittiön ikkunasta tielle ja koulunpihalle..

Perjantaina treffattiin Annmarie ja pienoinen Lilli

Mä yritin siivota, ja Emil "auttoi"..

Sottapytty iltapalalla<3

Niin ja otinhan mä VIHDOIN sitä omaakin aikaa, käytiin Annmarien kanssa katsomassa Salkkarit leffa! :D
Ihan ok, mutta enpä kyllä maksais 10,5e. Että ennemmin sitten odottelee sitä DVD:tä :)

Nyt katsomaan Emilin vaatteet läpi ja sit äkkiä unten maille :)

Emma

Enpä mä teekkään vielä vaatejuttua kun kaikki kivat on pesussa :( 

Hola!

Tainnut viikko vierähtää viime postauksesta. Ellei enemmänkin..
On ollut aikamoista haipakkaa taas nää meidän yöt.
Poikanen ehti nukkua jo tosi hyvin noita öitä, mutta nyt meihin molempiin on iskenyt pirulainen nimeltä flunssa. Etenkin poikasella nenä vuotaa yötä päivää. Ei auta Baby Mist suihkeet ja rään niistäminenkään.
Huutokonsertti on öisin taattu kun ei hengitys kulje kunnolla. Mamman raukkaparka. <3

Oltiin viikonloppuna Valtterin kirppiksellä, ja kerrankin mä löysin kaikkea tarpeellista.
Rahaa tais mennä yhteesä 14e ja saldona oli : yökkäri, syöttötuolin pehmuste, hanskat, body, housut, parit sukat, soiva lelu ja alla näkyvä menopeli josta kuuluu lauluja ja ääniä. Poikasen mielestä huippu juttu, mun mielestä taas tosi rasittava.

Pää on taas kolissut huolella kun kaikkea vasten pitää nousta. Tottakai just sillon kun äiti on vaikkapa vessassa. Tuo menopeli, jota usein mopoksi kutsutaan, on nyt meidän vierashuoneessa "piilossa".
Emil siis tosiaan nousee kovasti ylös. Jalassa roikkuu koko ajan pieni termiitti, ja housuista onkin hyvä ottaa tukea. Kävelykin luonnistuu tuettuna jo mallikkaasti. :)

Eilen tein meille pikaruokaa : spaghettia ja jauhelihakastiketta!
Vinkkinä muuten tuohon ruskeakastikkeen tekoon, jos sattuu käymään niin että se jauho tuppaa paakkuuntumaan. Paista jauheliha ensin erikseen, ja sit sipulit erikseen.
Sipuleiden sekaan sit jauhot ja vesi :) 

Meikäläisellä on tänään 25 vuotis synttärit.
Apuva. Ahistaa.
Tuntuu jotenkin vanhalta.
Ja siis tiedoksi, mulla on ollu "ikäkriisi" siitä lähtien, kun täytin 20vuotta.

Hajusta päätellen poikasella näyttäis olevan paketti housuissa valmiina.. Sillä onkin hyvä aloittaa päivä :D

Emma

Torstaita!

Niinkuin kuvista näkyy, Emil kovasti yrittää nousta. Siinä joskus onnistuukin ilman, että pää kolisee lattiaan. Mutta kyllä tällä äipällä ainakin on sydän syrjällään, eikä siitä paljoa mihinkään lähetä kun ei tuo tasapaino kovin vankalta vielä näytä. Eikä tarviikaan. :)
Verhoissa on kiva myöskin roikkua. Ne lähti tänään osittain irti, ja samassa meinasi tippua kaksi kukkaa jotka onnistuin kuitenkin pelastamaan. Koiran kupitkin kaatunu ( oma moka kun unohdin ne lattialle), muovipussit levitelty ympäri huushollia, laatikot availtu ja niitä paukuteltu.
Uusin keksintö on ovet ja pikkukivet..
Voi elämä, mihin sitä vielä tässä joutuukaan! 

Niin ihanaa kun poikanen kehittyy ja kasvaa,

 mutta toisaalta mulla on ihan järjetön ikävä sitä kun se oli ihan pieni vauva. 

Se on todellakin totta, että vauva-aika menee tosi nopeasti. 

Ei sitä sillä hetkellä niinkään tajua, 

mutta näin jälkeenpäin ajateltuna tää 7,5kk on menny ihan hurjan nopeasti. 

Emil nukkuu yöt tosi hyvin entiseen verrattuna. Silti jostain ihmeen syystä oon ite koko ajan tosi väsyny.
Ne aamupäivän päikkärit nukutaankin yleensä yhdessä. Huomenna ne jää väliin, joten oon sitten iltapäivästä/alkuillasta valmis unten maille. Noina päivinä saa oikein tapella itsensä kanssa että pysyy silmät auki. Joo, nytkin kello on jo vaikka ja mitä, eli nukkumassa pitäis olla.

Viikon päästä Maanantaina on 8kk lääkärineuvola. Mä niiiin odotan sitä!
Tuntuu että tuo poikanen on kasvanu ihan hirveesti!
Pitkän aikaa on ollut käytössä 74cm bodyt, mutta nyt tuntuu että nekin on jäämässä pieneksi.
Viikonloppuna oliskin tarkoitus suunnata Valtterin kirppikselle, jospa sieltä löytyisi jotain kivaa :) 

Lisäksi, mulla on HIUSKUUME!

 Haluaisin niin paljon kaikkea uutta ja ihanaa, mutta en siltikään uskalla mitään tehdä.. Vanhuus ei ilmeisesti tule yksin, ja kaavoihin kangistuminen alkaa jo tässä iässä. :D
Jos ois ylimääräistä rahaa, laittaisin taas pidennykset. Oma hiusten kasvu on taas tyssänny ku seinään, joten kyllästyttää kun mitään ei tapahdu!
Väriksi haluaisin ihananihananihanan hiekanruskean, mikä mulla oli viime vuoden keväällä ( kunnes sit typeränä aloin ite värjäämään ja siitä tuli lähes musta.........). 

kuva googlesta

Ton tyylistä väriä haen, mutta enemmän erivärisiä raitoja, että ois vähän elävämmän näköinen..
Saahan sitä haaveilla, ehkä mä joku päivä vielä yritän toteuttaa hiusunelmiani.
Otsahiuksetkin ois kivat. Huono puoli niissä on se, että menis maksimissaan viikko kun kiroaisin niitä ja toivon etten olisi leikannut.

Näihin hiustunnelmiin, öitä :)

Emma

Tiistaita!

Soitin eilen neuvolaan näistä mun "epäilyksistä" viljojen suhteen, joista siis jo aiemmin oon neuvolaan sanonut.
Täti langan päässä ihmetteli että miten keksin tällästä edes kokeilla ja "onnitteli" että yöhuutojen syy selvisi näinkin "helpolla".
8kk neuvolalääkäri on kahden viikon päästä, joten siellä sitten lääkärin kanssa jutustellaan jatkosta.
Helsingissä allergisille lapsille kuuluu ravintoneuvonta, jonne saa neuvolasta lähetteen.
Jonot on kuulemma monta viikkoa pitkät, saapa siis nähdä milloin me sinne päästään.
Tuottaa aikamoista päänvaivaa tutkia kaupassa jokaisen paketin ja purkin selosteet että mitä ne sisältää.
Koska riisistä tai maissista ei oo tullu oireita, niin neuvolantäti suositteli maissijauhoista tehtävää puuroa.
Eilen sitä ostin ja testattiin iltapalaksi. Ekat kaksi lusikkaa meni moitteettomasti alas, mutta sitten poikanen katsoikin vähän kieroon ilmeellä ; "mitä hittoa sä äiti mulle syötät!".
Mut alas meni iso kupillinen kun vähän huijasin ja kikkailin. Itse maistoin myös, enkä voi sanoa että siitä mitään makuelämystä saisi. Tottakai se varmaan maistuisi paremmalta kun tekisi maitoon ja laittaisi suolaa, mutta hyhhyh. Jos poikanen ei sitä jatkossa halua syödä, niin en kyllä "pakota".

Toissailtana Emil vähän "sormiruokaili" iltapalaksi porkkanaa, mustikoita, banaania, omenaa, päärynää.
Lusikasta itse kippailin mukaan ruusunmarjasosetta.
Sotkuhan oli melkoinen! Käsivarsia myöten oltiin kuivuneessa banaanissa.
Onneksi koira tajusi että se voi niitä lattialle tippuneita porkkananpalasia syödä, joten auttoi vähän siivouksessa :D 

Jossain postauksessa muistaakseni oon kertonu noita meidän koiran mielenosotuksista.
Aiemmin se on olltu sitä merkkailua ja haukkumista.
Nyt oon huomannu että helposti näyttää Emilille hampaitaan ja pari kertaa oon saanu käden työntää väliin kun näyttänyt vähän arveluttavalta.
Aapohan on siis puolisokea. Yhdellä silmällä elelee, ja siinäkin on kaihi.
Joten koira on tosi säikky ja arka, enkä yhtään ihmettele että säikähtää kun poikanen hurauttaa vauhdilla ohitse. Mutta sit taas, lapsen turvallisuus ennen kaikkea.
Joten mitä tässä nyt sitten tekisi?
Merkkailu on nyt loppunut ( jos ei eilistä lasketa ), mutta joka kerta kun alan laittamaan Emiliä päiväunille, alkaa haukkuminen. Koira tuijottaa suoraan silmiin ja räksyttää. Ja se jos joku on ÄRSYTTÄVÄÄ!
Mutta sitten taas välillä, se on ihan kaveria Emilin kanssa. Menee nuolasemaan varpaista, ja jos Emil nukkuu vaikkapa sohvalla päiväunia niin koira asettuu viereen.
Tänäänkin leikkivät keskenään oikein sovussa. Aapo oikein vei lelua poikaselle, joka sitten piti siitä kiinni ja näin olikin vetoleikki valmis.
Silti, huolettaa isosti! Vaikka Aapolta puuttuu hampaita aikalailla, ei se tarkoita etteikö se sais halutessaan vahinkoa aikaan. Pattitilanteita.. Koira on kuitenkin vasta kuusi vuotias ja silmää lukuunottamatta täysin terve.

Kun oliskin joku tuttu joka voisi Aapon ottaa. :/ 

Tänään Emil nousi ihan itse polviseisontaan. Aiemmin mun jalkoja vasten noussu, mutta tänään nousi ensiksi säkkituolia vasten ja sitten sohvapöydästä tukea ottaen. Hui miten mua jännitti katsoa sitä vierestä! :D

Missä on mun pienenpieni vauva?? 

Siskoni lähti Emilin kanssa itikseen shoppailee ja miekkonen tulee kohta töistä.
Eli ruokahommiin ja jos sit vähän imuriakin vilauttais.

Emma

ruokavaliota ja konttaushommia

Emil on nukkunut nyt paremmin, kun en oo iltaisin antanut mitään viljapainotteista. Päivälläkin olen ne kyllä jättänyt niin minimiin kuin mahdollista.
Toivottavasti tää on vaan jotain mun vainoharhaa, eikä olis mitään allergiaa.. Mut aika "selvää" tuo on, että jos illalla syö kaurapuuroa ja yön huutaa, ja sitten kun ei syö niin yö menee paljon paremmin.
Pöh. 

Poikasen "ruokaremontin" lisäksi, oon alkanu tarkkailee omia syömisiäni.
Äskenkin miekkonen tilasi pitsaa, mua ällötti pelkkä ajatuskin, jee!
Kiloklubin avulla on helppo katsoa kaloreita ja liikuntamääriä.
Joskus pari kuukautta sitten, laittelinkin ahkeraan kaiken ylös mitä suuhuni pistin. Sitten jostain syystä sivusto ei hetkeen toiminut. Hermothan siinä meni ja vannoin etten enää tuota sivustoa avaa, kun ei kerta toimi kunnolla. Ja niin sitä vaan siellä ollaan, taas.
Nyt oon kahtena iltana tehny kyykyt, vatsat, punnerrukset (sen huiman kuusi kappaletta mitä jaksan)
ja selkiä.
Aamusin pelkät vatsat.

Poikanen on alkanut kovasti treenata konttailua.
Reilun kuukauden (?) heijannut itseään konttausasennossa. Unissaan muutamat kerrat selkeästi kontannut, samalla ulisten raivoisasti.
Eilen Emil sitten pääsi huimat kolme askelmaa kontaten eteenpäin!
Tänään taas on ollu yritys kova, mutta kun lattia luistaa ja hermothan siinä menee.
Tässä muuten miettiny, että taitaa olla poikanen periny äidiltänsä hermojen menettämisen taidon, mikäli ei asiat heti onnistu.
Yritin eilen ettiä konttaussukkahousuja, mutta enpä mä tietenkään mistään niitä löytänyt.
Eli jos joku tietää mistä löytyisi, saapi vinkata! :) 

Emil meni vartti sitten päiväunille, pitäis äkkiä mennä itsekin ja koittaa unta. Ihan vaan varulta ens yötä ajatellen, mikäli se ei mene niinkuin leffoissa.

Huomenna on isänpäivä, minkälaisia suunnitelmia teillä on isien varalle? :) 
Emma

Allergiaa?

Hieman väsyttäis. 

Vaikka viime yö oli paras pitkiin aikoihin, Emil nimittäin heräsi vaan kolme kertaa!
Oon surffaillu netissä ja soittanu neuvolaan. Neuvolan mukaan meillä ei voi olla allergiaa, koska huutaisi sit myös päivällä. Mut mitä nyt netistä luin, niin allergiat usein vauvoilla ilmenee yölevottomuutena ja heräilynä.
Vehnää oon yrittäny jättää nyt tosi vähälle, mutta tuntuu että sitä on kaikessa valmisruuassa.
Illalla en antanut kaurapuuroa, kun eräs mamma vinkkasi että kannattaa jättää sekin hetkeks pois.
Eli voiko yhden yön perusteella sanoa että kaurapuuron jättäminen paranti yöunia?
Sain neuvolasta myös varhaisen tuen numeron, sekä neuvolapsykologin yhteystiedot.
En oikein tiedä miten tuo psykologi vois meidän yöuniin auttaa, mutta tonne varhaiseen tukeen ajattelin soittaa.
Miekkonen ei ollut järin innostunut siitä, että tänne tulee ihmisiä "arvostelemaan" meidän päivärytmiä ja kasvatustyylejä. Vaikka eihän siitä ole kyse! He vain tulisivat antamaan vinkkejä seuraavaa yötä varten, ja sitten seuraavana päivänä käytäisiin läpi mikä yössä onnistui ja mikä ei.

Onko lukijoissani vanhempia, joiden lapsilla on allergioita? 

Kuulumisia

Käytiin tossa yks päivä ihanaisten Annmarien ja Lillin kanssa syömässä Memphisissä.
Piti tosiaan olla aika reumalääkärille, ja Amin piti olla sen aikaa Emilin kanssa että allekirjoitan muutaman paperin.. No, tää tutkimuslääkäri sit ei vaan maininnu että multa olis tällä kertaa otettu verikokeet ja röntgenit. AIkaa olisi menny 2-3h.. Joten, skipattiin ja siirrettiin Maanantaille.

Ihana Lilli. <3

isännällä tuima ilme

aamulla löytyy tällänen hymymies pinniksestä

Emil on välillä varsinainen kauhukakara! "Innolla" odottelen uhmaikää. Meinaan nyt menee jo koko jätkä jäykäks, selkä kaarelle jos ei saa tahtoonsa läpi. Kovasti yrittää myös ruuan kanssa nirsoilla.
Eilen ei suostunu syömään juurikaan mitää. Lounaalla veti kyllä pastaa ja kanaa, päälle hedelmäsoseen.
Päivällisellä ei sit kelvannu lihaperunasose, eikä illalla puuro.
Mentiin sit maitolinjalla loppuilta. En haluais opettaa siihen, että jos joku vaihtoehto ei miellytä, niin sit saa jotain "muuta ja parempaa". Välillä kyllä sorrun siihen (etenkin iltaisin), koska en halua yöllä herätä miljoonaa kertaa antamaan maitoa sen takia, ettei kaurapuuro kelvannut illalla.

Yöt meillä on ihan hirveitä. Täytyy taas nostaa hattua niille koliikkivauvojen vanhemmille, jotka valvovat monta kuukautta itkun saattelemana. Meidän valvomiset on pieniä siihen verrattuna, mutta tottakai tuntuu itsestä suurilta. Oon vaan niin kyllästyny! Ei poikasella välttämättä nälkä ole, kunhan haluaa möyriä ja kiljua keskellä yötä.
Tän viikonloppua miekkonen on ollut Ruotsissa, joten kuvittelin että jos otan poikasen viereen, niin se nukkuu paremmin. Joo, ehkä se nukkuki. Mun unista ei tietookaan kun piti vahtia et millon tippuu sängystä. Niin kovasti tuo unissaan liikkuu.
Ehkä tää tästä joskus helpottaa.. Unikoulua ei viittis oikein vielä aloittaa, kun on ite niin väsyny niin turhautuis vaan samantien..

ekaa kertaa kaupan kärryissä istumassa

Tein yks ilta aivan IHANIA katkarapunyyttejä!
Eli jos vähäänkään katkaravuista tykkäät, niin suosittelen kokeilemaan.

Katkarapunyytit

1pkt lehtitaikinalevyjä
1 pss katkarapuja
1 pkt katkaraputuorejuustoa
juustoraastetta
mustapippuria
voiteluun kananmunaa

Ekana sekoitin katkaravut ja tuorejuuston keskenään.
Sitten leikkasin lehtitaikinalevyt neliön muotoisiksi, ja keskelle laitoin katkaraputuorejuustoa.

Päälle vähän juustoraastetta ja ripaus mustapippuria. Kulmat painoin keskelle kiinni.
Lopuksi voitelin kananmunalla, ja heitin uuniin 225 asteeseen noin 10 minuutiksi.

Eilen Emil maalaili sormiväreille isänpäiväksi papoille ja isopapoille taulut :)
Voi sitä sotkun määrää, syöttötuolin tarjotinkin on entinen kun kuvittelin et hyvin se siitä irtoaa.
Eipä irronnu. Olis ensin varmaan pitäny pestä syöttötuoli Emilin sijasta.

Aamupuurohommiin, jos vaikka poikasellekin kelpais..
Ja ennen sitä, muistuttelen että Jasminan blogissa  on meneillään arvonta. Hophop sinne siis!

Emma

Reissussa!

Ensimmäistä kertaa kaukojunassa

Jyväskylän maisemissa vietettiin päivää vaille viikko.
Junamatka meni alkukohellusten jälkeen oikein hyvin. Hienosti jaksoi poikanen istua junassa, vaikkakin viimeinen puoli tuntia oli kitinäkonserttia.
Lemmikkivaunussa kun oltiin, niin tottakai täynnä koiria jotka sitten haukkuivat minkä kerkesivät.
Emil ei onneksi koiria pelkää, mutta päiväunista ei juurikaan mitään tullut.

kävely ois kivaa!

juuri heränneenäkin hymyilyttää

mummolassa

Isomummo Anjan sylissä

emil ja mun kummityttö

Enon sylissä

ensilumi

Viikko sisälsi PALJON sukulointia, linja-autossa matkustamista ja kiukkua.
Eikai nuo kiukkuilut Emilin kohdalla ihme ollu, kun joka päivä vähintään kahdessa paikkaa vietettiin tuntitolkulla aikaa. Rytmit kärsi, ja sen kyllä huomasi sit yöunissakin.

Poikanen veti iltaraivoja ekana iltana vanhempieni luona, ja äitini sitten kysyi että mitä iltavellissä oli.
Noh, riisiä ja vehnää.
Sanoi että kuulostaa siltä että mahaan sattuisi ja pikkuveli kuulemma raivohuutanut samanlailla vehnästä.
Joten, vehnävelli pois ja kas kumma, raivot loppui.
Suututtaa kyllä niin paljon, että monta viikkoa huudattanut poikasta riisivehnä- vellin takia, enkä edes tajunnu mitään :(  Eikä tuo vehnä käyny mielessäkään..

Mun mummo oli ostanut Emilille toppahaalarin! On kyllä kuin tehty Emilille.
Vähän on vielä iso ( kokoa 80cm), mutta ainakin alle mahtuu kovemmilla pakkasilla haalaria alle.

Poikaselle nousi kuume, joten lähdettiin sitten päivää aikaisemmin kotiin kun päästiin iskän kyydillä.
Voi sitä hihkumisen määrää kun pikku-ukko näki isänsä ja tajusi että ollaan kotona :)

Emil täytti tänään 7kk, ja sen kunniaksi käytiin laskemassa liukumäkeä ja keinumassa.
Emil on jo niiiiiiiiiiiin iso!
Kovasti hinkuaa ylöspäin, ja pitkiä aikoja seisookin itsekseen. Tosin, mua se vähän jännittää aina ja oon siinä ihan lähellä nappaamassa kiinni jos meinaa kaatua.
Konttaus onnistuu unissaan, mutta hereillä ollessa se käsien liikuttaminen unohtuu ja sitten ollaankin lattialla naamasillaan, huudon saattelemana.
"Äitiä" hoetaan aina välillä kovastikin. <3

Nälkähän tuo ois, jospa sitä sit ruuan laittoon :) 

Ohjelmaa riittää!

Me lähdetään huomenna poikasen kanssa kaksin junalla Jyväskylään.
Miekkosella on töitä, joten hän jää kotimieheksi.
Vähän jännittää, että mitenhän tuo matka sujuukaan..
Olis meinaan vaunut, auton turvaistuin, koira, koiran kamat, mun vaatteet, poikasen vaatteet, lelut, bumbo..
Noinkohan on, että päästään edes junaan asti :D
Miekkonen onneksi vie meidät asemalle, ja saa myös luvan ehtiä tuomaan tavarat junan sisälle asti.
Iskä tulee sit Jyväskylän päässä vastaan.
Muutenkin vähän stressaa kun ostin tosiaan lipun tänään aamulla verkkokaupasta, ja koko lemmikkivaunu oli täynnä, yhtä paikkaa lukuunottamatta.
Eli mitä HITTOA mä teen, jos Emil vetäsee vaipan täyteen tavaraa? :D Vaunu oli viimeinen, joten lastenhoitohuone ei ihan lähellä ollut..Mitä mä sille koiralle siks aikaa teen?
Jos vaunu ois tyhjä, voisin laittaa koiran hihnan tuoliin kiinni ja käydä vaipan vaihto hommissa. Mutta koska se vaunu näytti tosiaankin olevan ihan täynnä, tuskin tulee kyseeseen.
Voi apua!
Eipä se auta kyllä kun selvitä, ja onneksi ei tarvitse kuin "vasta" viikon päästä tehdä sama rumba uusiksi.

Mukavaa viikonloppua kaikille!
Arvontaan voi osallistua vielä reilun tunnin verran.
Suoritan arvonnan heti kun huomenna sellainen sopiva rako löytyy. :)

Emma

Alkuviikon kuulumisia

Eilen tuli postissa Ainun pupu, jonka Emil voitti Odotus&Vauva messuilta pari viikkoa sitten. :)
Tyyppiä ei tosin mitkään puput kiinnostanu kun koitin sitä tarjota.. Lähti vaan menee toiseen suuntaan :D

käänsi itsensä kyljelleen, ja nukahti samantien. <3

meillä tää syöminen ei oo kovinkaan siistiä puuhaa..

Siskolla oli eilen vapaapäivä, joten se vietti sen meidän kanssa.
Jäipä tuo vielä yökskin, kun mulla oli tänään aamulla reumalääkäri, niin Emil tarvitsi hoitajan aamulle kun miekkosellakin oli koulua.

Nii-i, mitähän sitä ton reumalääkityksen kanssa sitten tekis..
Ainakin lääkäri sanoi, että pahenemaan päin on mennyt. Ja sen mä oon  tietty itekin huomannu kun liikkuminen on vaikeeta ja kestosärky on päällä koko ajan.
Ehdotti, että lähtisin mukaan lääketutkimukseen. Kyseinen lääke on jo markkinoilla, mutta nyt sitä tutkittaisiin että onko siinä reuman etenemiseen vaikutusta, kun sairaus on vasta alussa.
Toisaalta toi ois tosi hyvä juttu; kontrollit kerran kuussa ja röntgen- ja magneettikuvat otettais tutkimuksen alussa. Eli saisi paljon intensiivisempää hoitoa. Ja kun tohon otetaan Suomesta vaan 12 ihmistä mukaan, joten sinällänsä "lottovoitto"

Ekan neljän viikon aikana puolet testiryhmästä saa lume-lääkettä, ja puolet sitä oikeaa. 

Neljän viikon jälkeen kaikki saa oikeaa lääkettä.
Haittavaikutuksina on infektiot ( etenkin poskiontelon- ja keuhkoputkentulehdukset, sekä keuhkokuume). Lisäksi hoidon aikana ei saa tulla raskaaksi, eikä myöskään vähintään puoleen vuoteen sen jälkeen.
Eli lähemmäs kaksi vuotta ennen kuin toisesta lapsesta saisi edes alkaa haaveilemaan.
Ei sillä, että mulla nyt mitään vauvakuumetta onkaan.. Mutta kun sit taas haluaisin pienet ikäerot.
Eikä sitä muutenkaan tiedä onko toinen raskaus edes mahdollinen. Selkärankareuma vaikeuttaa raskaaksi tuloa, ja sitten kun on vielä tuo kaksiosainen kohtukin..
Tällä viikolla pitäisi lääkärille soittaa ja ilmoitella lähdenkö tutkimukseen, joten stressiä pukkaa.
Jos päätän olla lähtemättä, niin ensi viikolla aloitetaan sulfasalatsiini lääkitys.

 Äsken tossa "repäsin" ja kynin trimmasin meidän koiran..
Karvamäärästä päätellen, voisihan sen tietenkin useamminkin tehdä.. :D

Emil on alottanu iltasin ihan järkyttävän taistelun unta vastaan!
Aikasemmin tosiaan nukahti itsekseen, joskus ehkä kaipasi pientä silittelyä.
Nykyään se on puolesta tunnista tuntiin raivohuutoa kurkku suorana, selkä kaarella, hikikarpalot otsalla.
Silmät kiinni ulisee ja taistelee unta vastaan.
Testasin, että säästytäänkö huudolta jos vien sen meidän sänkyyn ja köllähdän itse viereen. Joo, olishan se siihen nukahtanut ilman huutoa. Mutta koska olen julma äiti, niin nostin poikasen puoliunisena omaan sänkyyn. Ja voitte varmaan arvata.. Riemuhan siitä repes.
Puoli tuntia meni tänään siihen, että jätkä on unten mailla. Eilen meni päälle tunti, joten tuo ei tuntunut enää missään. :D

Upeasti ootte osallistunu arvontaan, jee! :)

Emma

Viimeiset neljä päivää

Mitäpäs meille?
Noh, viime viikon Torstaina saatiin Ami ja Lilli meille kylään.
Lilli vetäs aamupuuron meillä ja Emil siinä vaiheessa veteli jo lounasta.
Kun muksuilla oli masut täynnä, lähdettiin hulluille päiville.
Eipä siellä oikein jaksanu mitään katella, kun ihmisiä oli taas tupa täynnä.
Saldona oli poikaselle body, yökkäri ja muumi- pöytätabletti.
Ja koska Fazerin suklaapatukat oli 5kpl/2e, niin ne lähti matkaan myöskin.
Hulluttelujen jälkeen tultiin meille syömään. Tein kanapastasalaattia ja Ami teki meille mustikkapiirakkaa.
Joka ei tosin ihan onnistunu, johtuko sit uunista (joka vetelee viimesiään) vai mistä lie. :D

Perjantaina sit lähdettiin aamusta poikasen kanssa Amille- vuoroin vieraissa siis!
Sinne tuli kolmaskin mamma muksunsa kanssa, ja sillä muksulla se vasta meno päällä olikin!
Ami oli tehny meille aivan ihanaa piirakkaa. Pohja oli munaton ja maidoton, enkä ymmärrä miten se olikin niin hyvää. Piti ihan kaks palaa syödä vanilijakastikkeen kans.. Ja sit voikin taas ihmetellä kun ei kilot karise.

Lauantaina ei vissiinä tehty mitään sen kummallista.
Oli kyllä niiiiiiiiiiiiiin ihanaa olla ihan vaan perheen kesken viikonloppu, kun tosiaan viimeisen reilun kuukauden aikana meillä on ollu vieraita jokaikisenä viikonloppuna.
Sai pistää menemään tukka pysyssä ja collarit jalassa. 

Eilen ei menty vauvauintiin kun ollaan poikasen kans molemmat flunssassa.
Miekkonen yskii kans, mut toistaseks säästyny lämmön nousulta, kurkkukivulta ja hirveältä päänsäryltä.

Poikanen tosiaan ryömii ihan hirveetä vauhtia.
Tuntuu, että päivä päivältä vauhti vaan kiihtyy.
Ainakin tuota "eitä" on saanu hokea ihan urakalla.
Millon syödään mattoa, milloin roikutaan johdoissa.. Pleikkari ja kirjat kirjahyllystä on saanu myöskin kyytiä.
Tänään tai huomenna pitäis hakea ikeasta pistorasioihin suojuksia, ja johdoillekin vissiin pitäis jotain kehittää..

Pinnasängyn pohja laskettiin toissa päivänä alas, kun poikanen alkoi ihan kiitettävästi roikkua niissä pinnoissa.
Yöt on ollu tosi paljon parempia (kop,kop). Yhdellä herätyksellä mennään, ja silloinkaan ei yleensä halua syödä. Eikä taida poikanen edes hereillä olla, vaan tottumuksesta alkaa möykkäämään samaan kellon aikaan lähes joka yö.

Eilen Emil yritti nousta bumbo-tuolia vasten polvilleen, mutta laitoin stopin sille touhulle. Vielä ei tartte alkaa nousee, meinaan tästä ryömimisestäkin on jo hiki päässä.

Koiran vesi-ja ruokakuppikin sai kyytiä tänään aamusta. Mitähän niille keksis?
Se kun tuntuu olevan kivaa käydä niitä kaatelemassa ja sörkkimässä.

syöminen on siistiä puuhaa...

Eilen illalla iski ihan tajuton makeanhimo, ja koska kauppahan on tosi kaukana ( maks 100m), niin päätin äkkiä kokeilla mikrossa tehtävää suklaakakkua.

Voi NAM!
Puolet vetäisin tollasesta yhdestä kiposta, ja lisääkin olis kyl menny, mutta onneks järki sanoi että lopeta ajoissaa. :D

Mikrosuklaakakku

2dl vehnäjauhoja
1,5dl sokeria
3rkl kaakaojauhetta
1tl leivinhauhetta
2dl juoksevaa/ sulatettua margariinia
3 munaa

kuva ei anna oikeutta maulle :D

Kuivat aineet sekaisin, sen jälkeen joukkoon margariini ja munat.
Sekoituksen jälkeen kippoihin ja mikroon noin viideksi minuutiksi, täydellä teholla

Mä laitoin tonne vielä vähän mariannerakeita joukkoon, mut ne ois ehkä kannattanu sulattaa ensin niin olisi voinut olla parempaa.


Muistakaa arvonta!


Emma