tiistai 7. toukokuuta 2013

Pitkästä aikaa!

Mulla oli pahemman kerran motivaatio blogin suhteen täysin hukassa.
Aina kun avasin sivun, sain ehkä yhden lauseen aikaiseksi ja äkkiä kiinni. En myöskään ole muiden blogeja lueskellut kuin vasta tänään. Jee, ehkä mun bloggausinto tuli takaisin :)

Mitäs meille?
Emilin yksi vuotias kuvaukset oli viime viikolla. Koevedoksetkin saatiin kahden päivän päästä kuvauksista.
Tasan kerran katsoin kuvia ja siitä lähtien ne ovat olleet tuolla kirjekuoressa. Oon niin pettynyt niihin :/
Neljä kuvaa kuuluu hintaan, joten ne neljä täytyy valita. Löysin ehkä kaksi silmää miellyttävää kuvaa monen joukosta.. Lisäksi sukulaiset haluavat myöski osansa noista kuvista, joten pähkäiltävää riittää minkä sitä kelpuuttaa.

Sitten näin kevään ja auringon myötä, mulle on iskenyt ihan älytön kokkailu- ja leipomisvimma.
Viime aikoina oonkin ahkerasti kokeillut erilaisia leipä - ja sämpyläohjeita, tehnyt salaatteja, maustanut ruokaa erilailla... Ah, kesä tulee ( ja mun intous vaan keittiössä kasvaa ) !


Emil rakastaa ulkoilua! Rattaissa ei enää millään malttaisi istua, vaan täytyisi saada itse kävellä.
Usein saakin itse kävellä kauppaankin, kunhan sitten tienylitykset ja autotien läheisyydet istuu rattaissa.
Hiekkakakut on ihan huippujuttu, samoin se hiekan syöminen ja heittely.. Juuei, ei minusta.

Emil suukottaa Annmarieta <3

Joo, ja sitten mä leikkasin etuhiukset! Joo-o, pitkän pähkäilyn jälkeen annoin siskon napsasta hiuksista.
Ette kuulkaa usko, kuinka mä meinasin kirjaimellisesti lirauttaa housuuni kun näin peilikuvani. Olin suorastaan järkyttynyt. Ainoa asia mitä pystyin tekemään, oli hysteerinen nauru. :D
Nyt kun on jo muutamia päiviä kulunut, niin tykkään jopa katsoa peiliin. Alkujärkytys oli vain aikamoinen, mutta enää ei kaduta yhtään. Vielä vähän raitoja tai jotain eloisuutta väriin, niin oon tosi tyytyväinen. :)



Viime aikoina oon saanu hurjasti omaa aikaa. Näin keväisin on paljon kekkereitä, joten miekkonen on ollut sitten kotona poikasen kanssa, kun meikäläinen on viilettänyt pitkin kyliä.
Viime viikonloppuna oli kaverin synttärit, joihin lähdin alla olevissa vaatteissa. Kengät on voittamastani kenkäkilpailusta. <3 Jo iltapäivästä menin kaverini vanhemmille, jossa oli myös hänen sukulaisiaan. Suunnitelmissa ei todella ollut lähteä enää sieltä minnekään, vaan kun kaverini äiti päätti toisin.. Joten varpaat rakkuloilla oltiinkin sitten Sunnuntaina, kiitos vain noiden kenkien :D


Tänään aamu alkoi oikein mallikkaasti. Nukuttiin poikasen kanssa melkein kahdeksaan saakka (!!!).
Jo ennen yhdeksää olinkin soittamassa tärisevien käsien kanssa terveysneuvontaan, ja kysymässä että lähdetäänkö sitä terveysasemalle vaiko lastenklinikalle.
Emil siis kompastui, ja kaatui otsa edellä patterin kulmaan.
Hertsyykker sitä veren määrää! Mä meinasin jo itekin alkaa panikoimaan, onneks miekkonen oli vielä kotona niin oli useampi käsi. Otsaan tuli kirjaimellisesti REIKÄ!
Terveysneuvonnan ohjeistuksella haava putsattiin, laastaroitiin ja eikun terveysasemalle.
Sieltä sitten päästiin seuraavalla vapaalla ajalla terveydenhoitajalle, joka putsasi haavan uudestaan ja liimasi reunat kiinni. Oli todella karun näköinen haava. Mahtaa tulla aikamoinen arpi, kunhan liima on hoitanut tehtävänsä.
Kyllä sitä vaan saisi olla silmät selässäkin näiden pienten kanssa.
Onneksi säästyttiin aivotärähdykseltä!

iloisena silti, pipistä huolimatta




Koska Emil oli täysin normaali oma itsensä, niin me lähdettiin koko perheen voimin läheiseen leikkipuistoon.
Huomasi oikein, miten Emil nautti kun oli isikin mukana. <3

Tässäpä meidän kuulumisia pikaisesti!
Mutta, mitä kuuluu teille? :)

Emma


10 kommenttia:

  1. Voi että, paranemisia Emilille! Kauhulla odotan milloin meillä kaatuillaan pahemmin :( Mun pikkuveli tais pienenä kahdesti lyödä saman silmäkulman patteriin ja kahesti se on sitten liimattukin kiinni. Arpihan niistä liimauksista aina jää, mut onneksi ne haalenee nopeaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Mä itse kans pienenä olen kaatunut pöydän kulmaan, ja otsassa onkin arpi muistona. :)

      Onneks nää pienet on lujaa tekoa :)

      Poista
  2. Sama täällä, en keksi yhtään mistä kirjoittaisi. En kyllä oo saanut muutenkaan mitään aikaseks... Piti noi 1-vuotiskuvauksetkin varata, mutta en oo saanut vielä edes paikkaa valituksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin vähän "myöhässä" hoidin ton kuvaushomman.. Mut tulipahan hoidettua. Täytyy ottaa uudet kuvat kun pääsee Jyväskylään niin kaveri saa kuvata.

      Poista
  3. Kiva lukea teidän kuulumisia pitkästä aikaa! :)

    Mua rupes itseasiassa jännittämään, kun sanoit olevasti pettynyt 1v kuviin.. Meillä oli viime lauantaina kuvaus, ei ole vielä koevedoksia saatu, mutta nyt pelottaa! Liekkö tommosessa tilanteessa valitusoikeutta on? Ei ole kuitenkaan ihan halpaa lystiä kuvatuttaa kuvaamossa..

    Ja voi vitsi miten iso poika Emil on! Niin tomerana käppäilee. Paljonko yli 1 hän nyt onkaan? Jospa meilläkin kohta osattais paremmin kenkien kanssa mennä :) Ja ihana tuo pusukuva! Onneksi poika on pipistä huolimatta virkeä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, kiva kuulla! :)

      En usko että on valitusoikeutta, tosin en oo kyllä edes asiaa tutkinu.. Meillä ainakin maksu piti hoitaa kuvauksen yhteydessä, niin vähän epäilen että rahoja palauttaisi.

      Emil on nyt vuoden, yhden kuukauden ja yhden viikon vanha. Eli siis kuukautta päälle vuoden, helpommin sanottuna :D

      Emilkään ei alkuun osannu / halunnu / tykänny kävellä kenkien kanssa ,nyt ei sit muuta tehtäiskään :)

      Poista
  4. Voi emil, näyttää niin söötiltä taas kuvissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3
      Emil varmaa lähettäis pusuja jos osais sen ääneen kertoa!

      Poista