36+0

Poksista, 36+0 täynnä!
Viime viikolla oli Kätilöopistolla kontrollikäyntiä ja synnytystapa-arviointi.
Haikaranpesän "perusteellisemmasta" synnytystapa-arvioinnista me tiputtiin, koska mies ei koulujuttujen takia päässyt toiseen valmennuskertaan.. Typerä sanon minä.
Tosiaan, tuolla käynnillä lääkäri totesi, että on ihme jos vaavi pysyy kahta viikkoa kauempaa pienessä yksiössään. Nyt tuosta käynnistä on kulunut tasan viikko, eikä supistuksia ole paljoa enempää kuin aiemminkaan. Kävely tyyli muistuttaa kyllä pingviinin tepastelua, sen verran vaappuu.
Aikaisemmin oli puhetta, että mulle tehtäisiin automaattisesti sektio.
Mutta koska vauva on oikein päin, kiinnittynyt ja pienikokoinen, synnytys tulee tapahtumaan alateitse. Painoarvioksi saatiin 2300g, eli Pieni todella on Pieni.
Synnytyslääkäri sanoi, että jos synnytystä voi sanoa helpoksi, niin luultavasti meillä se tulee olemaan helppo..
Mulla nyt ei kovin vahva luottamus asiaan ole, sen verran epäilen mun tuuria.
Mutta aina niistä synnytyksistä naiset on jotenkin selvinny, joten ehkäpä minäkin.

Neuvolasta kotiuduin äsken, tässäpä käynnistä. Aikaisemman käynnit merkinnät suluissa.

Rv 36+0  (34+0)


Paino 68,8kg eli +450g per viikko (67,9kg, +525g per viikko) 
Turvotus + (+)
Verenpaine 121/67 (102/74)
Sf-mitta 33cm (32cm)
Vaavin sydämensyke +158 ( +160)
Liikkeet ++

Neuvolantäti veikkasi että Pikkuinen ehtii syntyä ennen ensi viikon neuvolakäyntiä.. Saa nähdä. :)

Paksuimmat reidet ikinä ja rv 35+4

Tulevan kummisedän kanssa järkkäiltiin miehelle ennakkoon yllärivarpajaiset.
Mies tosiaan kotoisin Joensuusta, ja suurin osa kavereista muuttaneet ympäriämpäri Suomen maata.
Saatiin onneksi kaikki lapsuudenystävät paikalle Lauantaina. Yllätys siis säilyi loppuun asti.
Mua kyllä katottiin vähän kieroon muutaman päivän kun jynssäsin asuntoa, järjestelin paikkoja uusiksi, vaidoin lakanoita vierashuoneeseen ja roudailin patjoja. Tälle kaikelle löytyi siis selitys kun miehen kaverit paukkas meidän ovesta sisään. Kaikki tuli siis ihan hiljaa eteiseen asti ja kun kaikki oli sisällä, kävin sanomassa miehelle että tuuhan käymään. Ilme oli kyllä niin näkemisen arvoinen, onneksi se taltioitui kameraan.
En oo kyllä aikoihin ( jos koskaan), nähny miestä noin onnellisena. <3
Meikäläinen teki pojille pikkupitsoja, salaattia ja patonkia evääksi, ja katosin itse siskon luokse iltaa viettämään. Pojilla oli onnistunu ilta, eikä synnytyskään onneksi käynnistyny miekkosen ollessa umpitunnellissa.. :D

Kuvaa Lauantailta, rv 35+5

Enma ja tuloillaan oleva juniori 36+0