keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Alkuviikon höpinät


Maanantaina oli poikasen 10kk neuvola. Pakollinenhan se ei ollut, vaan neuvolantäti sanoi 8kk tarkastuksessa, että voin varata ajan mikäli haluan. Ja tottahan toki halusin tietää poikasen mitat ja käydä neukkutädin kanssa höpöttelemässä!

Pituus : 77,8cm 
Paino: 10865g
Pää: 45,7cm 

"Hienosti kasvaa. 
Konttaa. Tukien kävelee. 
Hapanmaitotuotteet aloitettu. Tavallinen maito 1.v. 
Viljoista ei enää oireita. 
D-vitamiini 10mg/vrk. Unipulmaa ajoittain." 

Hapanmaitotuotteita ollaan siis jo hyvillä mielin syöty, niinkuin taisinkin aikasemmin kertoa.
Emil on aivan hulluna raejuustoon! Sitä täytyy olla melkeinpä molemmilla lämpimillä aterioilla, muuten ei meinaa ruoka upota millään. Mutta, Emil antaa nykyään toisinaan jopa syöttää! Silloinkin siihen tosin vaaditaan se, että hän saa myös itse napostella suuhun ruokaa. Pelkkä syöttäminen on iso nounou!
Poikanen <3 Pikkukakkonen

Poikanen sai mummoltansa Nipsu-rummun
Yöt meni jo jonkin aikaa ihan superloistavasti, mutta nyt muutama yö taas on yhtä maitopullon perässä kiukkuamista. Enää en maitoa anna kuin aikaisintaan aamukuuden jälkeen, ja jos yöllä herää eikä millään rauhoitu, niin tarjolla on vain ja ainoastaan vesi ja tutti. Julma äiti ;)
Toisaalta eihän se nyt suuri vaiva itseltä olisi antaa sitä maitoa kerta yöhön, mutta toisaalta taas.. Hampaat kärsii, unet kärsii ja kun poikanen kuitenkin syö iltasin niin paljon, etten usko nälän olevan syy maitopullon haluamiseen. Enemmänkin se on vain se tapa, josta nyt yritetään kovasti päästä eroon.
Vai mitä te olette mieltä voiko poikasella muka olla nälkä, mikäli hän syö iltapalaksi esimerkiksi kokonaisen (tai kaksi) leipää, kananmunan, noin 2dl puuroa ja mandariinia?



Emil oppi muuten taputtamaan 6.1, en muistaakseni ole siitä kertonut.
Kaikista koomisinta on, kun tyyppi tekee jotain kiellettyä niin itse sitten sille taputetaan hymy korvissa. Yritä siinä sitten olla pokerifeissinä :D 


:DDDDD näitä tälläisiä kuvia löytyy vaikka kuinka, aina yhtä hauskoja! 
 Mä oon kovasti miettinyt opiskelemaan tai töihin lähtemistä.. Ainoa ongelma on, että minnes mä nyt mukamas töihin menisin, saati sitten minne hakisin opiskelemaan?
Reuman kanssa kun ei kovin ruumiillisessa työssä olla, ja sellaista hoitoalalla viime vuodet ennen raskautta tein. Plaah... Mutta sit taas, en haluaisi vielä laittaa poikasta päiväkotiin.. Toisaalta sitten, ei tässä oikein juhlimista ole taloudellisesti. Niin on tiukkaa, ettei eläessäni oo aiemmin ollut. Jokainen sentti pitää lähestulkoon laskea ja tarkkaan miettiä miten pärjätään. 

Nyt tuntuu kuuluvan sen verran vaativa ÄITTIIII- huuto olohuoneen puolelta, että parempi mennä!

Emma


perjantai 25. tammikuuta 2013

Kymmenen kirosanaa


Saako kiroilla?
Oon tällä hetkellä niiiiiiiiiiiiiiin täynnä tota meidän koiraa. Voiko enää raivostuttavampaa yksilöä maa päällänsä kantaa? Tää kusiralli, mistä puhuin täällä aikaisemmin, on vaan pahentunu. Luulin, ettei se voisi enää tuosta pahentua.. Kappas, väärässä olin.
Tänään olin laittamassa poikasta päiväunille, kun koira ( taas kerran) alkoi taas haukkumaan vieressä mustasukkaisuuksissaan. Kun ei uskonut käskemällä niin laitoin koiran makkarista pihalle.
Noh, sitä seurasi oven raapiminen, haukkuminen, ulina.. Olihan se sitten hiljaakin hetken ja sillä aikaa sainkin poikasen nukkumaan. Tiesinhän minä, että kun makkarin oven avaan, niin siellä on jossain kostokuset tehtynä.. Mutta että KUUDET kuset????
Joka ikinen kusi"lammikko" oli tietenkin Emilin lelun tai kirjan päällä. Olihan sitä kusta ihan itse lelukopassakin.. Voiko tää edes olla enää todellista? Mä en yksinkertasesti enää tiedä mitä tässä voi tehdä.
Aapollahan on vaan yksi silmä, ja toisessakin silmässä huono näkö. Joten, se on tosi arka ja käveleekin välillä päin seiniä ja sohvaa. Siksi oonkin tässä miettinyt, että onko tää enää kivaa elämää tuolle koirallekaan.
Se kuitenkin kuusi vuotta oli aina huomion keskipisteenä ja mun "vauva". Nyt se on pakostakin kakkosena poikasen jälkeen, eikä tuo näytä sitä hyväksyvän.
Mä en vaan yksinkertasesti enää jaksa.. Mua itkettää, suututtaa ja oon niin pettyny sekä itseeni että tohon koiraan. Sanoinko jo että en jaksa?
En jaksa en.
Niin rakas kuin tuo koira onkin niin jotain päätöksiä tässä täytyy alkaa tekemään. 

torstai 24. tammikuuta 2013

Röllykästä eroon!



Oon nyt parina iltana tehny Jillianin jumppia ( mitälie) YouTuben avulla.
Kyllä on jalat tutissu näiden jälkeen ja seuraavana päivänä kävelykin tehny tiukkaa.
Huh, rapakunnossa ollaan, mutta toivottavasti tässä huhkiessa kunto paranee ja tuloksiakin alkaa näkyä.
Nyt on vajaassa viikossa lähteny 2,5kg, toivotaan ettei takaisin tulisi.
Muutenkin oon tehnyt vatsoja ja selkiä, mitä reumakin jo edellyttäisi tehdä, mutta ne oon laiminlyöny ihan täysin. Eipä se auta valittaa vaan täytyy tsempata itseenä :)
Kristan blogissa on lankkuliikkeitä, ja nekin oon päivittäin tehny. Röllykkä saa kyytiä, ja hyvä niin!

Emma

maanantai 21. tammikuuta 2013

Popot

Hyvät naiset (ja herrat), saanko esitellä uudet aarteeni.
Tässä on kyllä rakkautta ensisilmäyksellä, ihan totta! 


 Annmarie oli tehny löydön ja kun kuvan näin niin pakkohan munkin oli tälläset popot saada!
Joten ihanainen Ami sitten mullekin nouti tälläiset. Alennuksen jälkeen hintaa jäi vaivaiset 25e
Mutta, oon rakastunut näihin ihaniin, tukeviin ja naisellisiin kenkiin! Ah!

Emma

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Viikonloppuna

Perjantaina sain hirveän siivousvimman ja jynssäsin koko keittiön kattoa lukuunottamatta.
Laitoin myös keittiönpöydän alle maton, koska fiksuna likkana onnistuin heittämään toiselle, 
pienemmälle matolle broilerin rasvat.. 
Eihän se siitä enää mihinkään lähtenyt vaikka mitä yritti. 
Piti siis keksiä poppaskonstit miten saada keittiöön mahtumaan iso matto, ja siitähän se ajatus lähti.
Ihan kivalta näyttää, mutta pitäis kyllä hommata silti uusi matto, vaikka sitten pöydän alle.

Siivousvimmasta selvittyäni, anoppi jo olikin oven takana. 
Hän oli tullut koulutukseen Helsinkiin ja jäi sitten meille viikonlopuksi. 
Oli niin huippua kun saatiin molempina aamuina nukkua miekkosen kanssa pitkään, 
kun anoppi hoiti Emilin aamuhommat. :)

.

Lauantaina sitten lähdettiin miekkosen kanssa viettämään laatuaikaa kaksin. Ei mitään sen kummallisempaa kun maisemien tutkailua ja autolla ajelua, mutta ihanaa silti kun sai hetken aikaa myös parisuhteelle. 


Kahvit käytiin juomassa ja hetki köpöteltiin merenrannalla.


Kahvittelun jälkeen haettiin Ikeasta laatikkostoppereita. Se olikin tosi fiksu veto.. Oli meinaan paikka ihan tukossa parkkipaikkaa myöten. Mutta me selvittiin!
Ihana anoppi kustansi meille kauppareissun, ja niinpä me tehtiin ruokaostokset Prismasta.
Nyt on poikaselle maitoa kaksi lavallista, vaikkakin osittain juodaan jo ihan tavallista maitoa.


Eilen katsottiin porukalla Putousta, kun poikasen kummisetäkin tuli meille yökylään.
Oli kyllä pitkästä aikaa ihan huippu viikonloppu takana :)

Nyt Lying game ja miekkosen kainalo!

Emma

Voihan ripaska

Meillä vieraili yrjö ja ripaska alkuviikkona.
Mun maha oli kipee lauantaina illalla, mutta se meni ohitse. Sunnuntaina illalla Putousta katdoessa maha tuli taas tosi kipeäksi ja sittenhän se oksennus alkoikin lentää. Kuumekin nousi ja olo oli mitä hirvein.
Noh, Sunnuntaina heräsin sitten siihen kun poikanen oksentaa meikäläisen päälle. Voi nam mikä haju ja olotila!
Emil ei onneksi oksentanut kuin pari kertaa, mutta Tiistaina sitten ripuloi senkin edestä. Miekkonen teki myöskin useasti tuttavuutta vessanpöntön kanssa. Vessassa vietetystä ajasta päätellen voisi luulla että heistä tuli hyvätkin ystävät. ;)
Eipä se auttanu meikäläisen kuin lähteä apteekkiin osmosalin ostoon ja kaupasta mustikkakeittoa molemmille.
Onneksi meni päivässä ohitse, vaikka kuume sitten jatkuikin monta päivää.
Meinasin jo kirjaimellisesti hyppiä seinille ja kuolla tylsyyteen.
Sellaista meille suurimmaksi osin.

Emil on nyt muutamasta syönyt osittain syötettynäkin! Ou jee, nytpä ainakin tietää paljon sitä ruokaa sinne masuun asti pääsee. :)

Nyt naamatauluun vähän sotamaaleja. Reilun tunnin päästä treffit sovittuna siskon ja kaverin kans.
Mamma pääsee viettää omaa aikaa :)

Emma

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Ruokailua sormin = sormiruokailu?

Mä en ole oikein koskaan mieltäny omakseni termiä sormiruokailu.
Kautta aikojen vauvat, taaperot ja lapset ylipäätään, ovat syöneet sormin ruokaa. Nyt se tuntuu olevan jopa "trendi" vanhempien keskuudessa. Siksi mä en jotenkaan osaa käyttää tuota termiä, vaikkakin se on meille arkipäiväinen asia nykyään. En missään nimessä sano, että sormiruokailu olisi jotenkin huonoa, päinvastoin! Musta on tosi hienoa, että lapset oppii pienestä pitäen "käsittelemään" ruokaa ja maistelemaan erilaisia makuja. Alkuun annoin Emilin sillon tällön syödä itse jotain helposti käteen sopivaa, samalla kuin minä syötin.
En tiedä missä nyt on menny "pieleen", mutta tämä meidän pieni ihminen ei avaa suutaan lusikalle, vaikka siihen laittaisi mitä. Edes hedelmäsoseet eivät enää uppoa, joten nekin syödään paloina. Eli siis kaikki on syöty viime päivinä omin pienin kätösin. Ihan testasin eilen, että ensin tarjosin sosetta lusikalla jonka jälkeen annoin sitä omin sormineni. Lopputuloksen varmasti arvaatte? Muttamuttamutta, tänään poikanen söi iltapalalla kaksi purkillista maissisosetta MINUN syöttämänä! Wuhuu, kuinka ilonen emäntä olinkaan!
No okei.. Myönnetään, ettei se suuvärkki auennut alkuun millään. Ei siinä sitten auttanut muu kuin laittaa kurkkua, tomaattia, gluteenitonta sämpylää ja raejuustoa pienen nassun eteen.
Niiden avulla se suu sitten avautui lusikallekin.

kanaa, riisiä, raejuustoa, tomaattia ja kurkkua päivälliseksi

pastaa, jauhelihakastiketta, tomaattia, kurkkua

lihamureke kaurahiutaleisiin tehtynä, perunaa, raejuustoa, maissia ja herneitä
 Oon tässä vähän pohtinut mikä tähän on johtanut ettei lusikalla ruoka enää kelpaa. Tulin siihen tulokseen, että kun lähestulkoon neuroottisena oon yrittänyt välttää vehnää niin on ollut jotenkin helpompi vain antaa käteen jotain mutusteltavaa. Onhan se nyt mielenkiintoisempaa syödä uunissa muhineita lohkoperunoita itse, kuin äidin syöttämää muussattua muussia lusikalla. Tai näin mä ainakin kuvittelisin lapsen kannalta..
Nyt meillä on käytössä gluteenittomia tuotteita, mutta esimerkiksi viikonloppuna ja tänään annoin ihan tavallista pastaa, eikä mitään oireita ole tullut. Siksi uskaltauduin antamaan myös ihan paahtoleipääkin testiksi. Alan pikkuhiljaa epäilemään, että poikasen masu vain tarvitsi vähän pidemmän ajanjakson tottua viljoihin. Parin viikon päästä on ensimmäiset allergiatestit, sittenhän tuon vastauksen näkee. 

herne-maissi-paprikamunakokkeli  + raejuusto

Joka ilta poikanen saa iltapalan päälle kokonaisen mandariinin, herkkua!

Niin ja ollaan me otettu vähän varaslähtöä myös hapanmaitotuotteisiin.
Raejuustoa oon antanut jo monen monta viikkoa muutaman murusen kerrallansa, samoin pieniä juustopaloja silloin tällöin. Nyt ollaan sit juotu aamuisin piimää, ja raejuustoa isompi määrä lounaalla ja/tai päivällisellä.
Välipalalla oon antanut myös Valion mansikkavademlajugurttia, joka on muuten lisäaineeton. Pieni purkki, ei edullisemmasta päästä, mutta aivan järjettömän hyvää! Ruokajuomana oon antanut ihan rasvatonta maitoa, maksimissaan desi kerrallansa. Ruuissa olen myös huoletta käyttänyt ruokakermaa / maitoa. Vielä ainakaan ei ole tullut minkäänlaisia oireita mistään edellä mainituista. Ja Emil tykkää piimästä ihan hulluna! Ei ainakaan ole meiltä moista makunautintoa perinyt :D



välillä vähän sotkusempaa kun yleensä :D

Tälläistä meille ruokailun osalta. 
Eloa hetkessä ja Tulevan mamman päiväkirja arpovat, eli siis KLIK ja KLIK!

Emma


Ps. Annmarielta tälläisiä terveisiä! 

tiistai 8. tammikuuta 2013

Iltapala


Tein eilen meille iltapalaksi täytettyjä patonkeja ja hedelmärahkaa.
Leipien väliin tuli epäterveellisesti pekonia, 
mutta muuten mentiin tonnikala, salaatti, kurkku, juusto- linjalla.

Hedelmärahka

1-2 isoa purkkia maitorahkaa
banaania
persikkaa
päärynää
omenaa
vaniliinisokeria

Sekoitin rahkaan hiukan vaniliinisokeria, jonka jälkeen pilkoin joukkoon omenaa,päärynää ja persikkaa. Pinnalle vielä muutamat banaaninpalaset. :)
Ananas ja kiwi sopii tähän myöskin kuin nenä naamariin, kannattaa siis kokeilla!

Emma

maanantai 7. tammikuuta 2013

Vuoden 2013 ensimmäinen postaus

Minä ja Emil toivotetaan kaikille hyvää alkanutta vuotta 2013!
Tässä on viimeinen viikko oltu vasta kotona reilun viikon reissun jälkeen, joten tekstitkin jääny kirjottelematta kun ollaan koko perhe nautittu vaan kotona olosta ja rennosti ottamisesta.
Miekkonenkin oli lomalla vielä viime viikon, ja tänään meillä alkoikin normaali arki, kun miekkosen koulu ja työt alkoivat taas. 

näissä tunnelmissa lähdettiin ajelemaan Joensuusta kohti Jyväskylää

poikanen leikkii mun vanhempien luona samoille legoilla kuin millä itse pienenä leikin <3


Vuosi vaihtui Vantaan puolella, Annmarien miehen vanhempien luona.
Nelistään me siellä siis oltiin, kunhan lainailtiin taloa ;)
Raketteja ei tainnut pelätä muuta kuin koirat, mutta pieni Lilli nukkui alkuyön huonosti kun pauke oli suurimmillaa  :/ 
Sen suurempia uuden vuoden lupauksia en tehnyt, koska harvoin ne on oikeesti pitäneet kahta viikkoa kauempaa. Nyt kuitenkin päätin, että turha on valittaa maharöllykästä jos sille ei mitään tee. Eli valitus sikseen ja hommiin, tai sitten valitus saa jäädä kokonaan ja röllykkä hyväksyttävä!


Emil nousee seisomaan jatkuvalla syötöllä, välillä jo ilman tukeakin. Lyhyitä aikoja seisoo myös ilman tukea, mutta askelia ei ota muuta kuin tuen kanssa, onneksi!
Poikasella on myös ihan tajuton temperamentti! Miten ihmeessä uhmaiästä tullaan selviimään?? :D
Selkeästi kun jotain päättää, niin se kans täytyy tapahtua. Ensin hyvässä hengessä, ja kun ei heti onnistu/ kielletään, niin alkaa jumalaton raivohuuto, hiuksista repiminen, selälleen heittäytyminen ja uusimpana pureminen. Miekkonen on vielä säästynyt puremisilta, mutta meikäläinen saanut niitä sitten senkin edestä kokea.  Very nice.
Yöt sujuu paljon paremmin entiseen verrattuna.
Muutama päivä mentiinkin niin, että nukuttiin yhdeksään, kymmeneen saakka. Nyt taas palattu samaan vanhaan ja herätys viimeistään kahdeksalta. Mulle ois kyllä kelvannut paremmin kuin hyvin nuo pidempään nukkumiset. :)

Nooralle iso kiitos haasteesta! Olenkin jo tehnyt tuon reilu kuukausi takaperin, joten sen voitte lukea täällä.

Nyt ruuan laittoon, alkaa isompi ja pienempi mies käydä kärsimättömäksi ;)

Emma